Jonkin verran on huhuttu Jorvin synnytysosaston sulkemisesta ja synnyttäjien keskittämisestä Kätilöopistolle. Nyt olikin sitten mielenkiintoinen uutinen Hesarissa, kun HUS on koonnut asiantuntijaryhmän miettimään synnytysosastojen kohtaloa ja lopetusuhan alla olisikin Kätilöopisto. Lähtökohtaisesti he pitävät kolmen synnytysyksikön pitämistä HUS:n alueella liian suurena ja säästöt mielessään miettivät synnytysten hoidon tehostamista. Naistenklinikka saisi pitää riskiryhmään kuuluvat synnyttäjät ja Jorviin siirrettäisiin kaikki muut synnytykset.
Jutun voit käydä lukemassa täällä: http://www.hs.fi/kaupunki/a1410246453875?jako=4592b451ecd7f43506de039a349e0bd7&ref=fb-share
Tässä vaiheessa osa varmaan vetoaa pitkiin matkoihin pääkaupunkiseudulla, joka kuulostaa hullulta muualta Suomesta katsottuna. Toisaalta pääkaupunkiseudun ruuhkat ovat kyllä aika pahat, jolloin ei tosiaankaan haluaisi istua autossa synnytyksen loppuvaiheessa. Lisäksi helsinkiläiselle voi olla suuri henkinen kynnys tulla Espooseen synnyttämään kuin mitä espoolaisilla on mennä Helsinkiin. Matka sama, mutta suunta on eri. Tämä on asennekysymys.
Tässä kaikessa kannattaa huomioida myös virallisen tahon ajama pienten synnytysyksiköiden alasajo. Eli esimerkiksi Porvoon synnytysosasto on lakkautusuhan alla. Jos nyt lakkautettaisiin sekä Porvoon että Kätilöopiston synnytysyksiköt, niin sitten alkaa jo Helsingin itäpuolelta olemaan aika pitkät ajoajat synnytyssairaalaan.
Pidemmät matkat ajavat äidit miettimään kotisynnytystä entistä enemmän. Tosiaalta kotisynnytyskätilöt haluavat, että matka sairaalaan on noin puolentunnin luokkaa. Eli kotisynnytykset eivät sittenkään voisi tuoda helpotusta tähän tilanteeseen esim. porvoolaisille, sillä yhä harvempi äiti voisi valita synnytyspaikaksi kotisynnytyksen. Ehkä kätilöiden juuri aloittama “matkasynnytyspäivä” on aiheellinen myös pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa. Ja kaikkien kannatta käydä allekirjoittamassa pienten synnytysyksiköiden puolesta tehty kansalaisaloite, että äitilähtöinen synnytysten hoito pääsisi kehittymään parempaan suuntaan.
Jokaisessa HUS:n synnytysyksikössä on ollut täyttä eli sulkuja suhteellisen usein. Kapasiteetti tuntuisi olevan aika hyvin kohdillaan ellei jopa vähän vajaa. Kätilöillä on kerrallaan hoidettavana monta synnyttäjää eikä heillä silloin ole tarpeeksi aikaa tukea synnyttäjää. Ruuhkan helpottamiseksi voitaisiin kehittää kotisynnytystä sairaaloiden lähettyville. Laadittaisiin kunnolliset toimintaohjeet ja työjako kotisynnytysten osalta ja julkiseen terveydenhuoltoon tulisi perustaa kotisynnytyskätilöiden ryhmiä. Nämä ryhmät voisivat helpottaa ruuhkia ja ne vanhemmat, jotka haluavat kotisynnytyksen, voisivat sen saada ilman taistelua ja leimautumista. Onneksi Suomessa on hyviä kotisynnytyskätilöitä, jotka ajavat tätä asiaa äitien puolesta ja kehittävät toimintaa koko ajan äitiystävällisemmäksi ja turvallisemmaksi.
Hyvään synnytyskokemukseen vaikuttaa äidin kokema turvallisuus ja osallistuminen päätöksentekoon. Missä tahansa synnytyksiä hoidetaan se pitäisi olla paikka, jossa äiti kokee olevansa turvassa ja hänen tulee osallistua hoitoon ja päätöksien tekemiseen. Isoissa liukuhihnatehtaissa äidin ääni ja turvallisuudentunto usein heikkenee. Asioita tehdään rutiinilla ja moni äiti kokee rutiinitoimenpiteitä, joita juuri hän ei olisikaan tarvinnut. Kätilöllä pitäisi olla aikaa kohdata synnyttäjä henkilönä ja hänellä pitäisi olla aikaa kuunnella ja keskustella äidin kanssa. Kun kätilö pystyy olemaan läsnä, hän oppii äidin tavan synnyttää ja näin kätilö pystyy paremmin huomaamaan riskitilanteet ja ongelmat ennen kuin ne ovat vakavia. Äiti tuntee olonsa turvalliseksi ja synnytys edistyy luonnollisella tavalla. Tällä on suuret vaikutukset koko perheen tulevaisuuteen. Toimenpiteetön ja lääkkeetön synnytys antaa lapsen immuunijärjestelmälle parhaan mahdollisen alun vähentäen autoimmuunisairauksia hänen koko elämänsä ajan. Hyvä synnytyskokemus vähemmän masennusta, äidit imettävät pidempään, kiintymyssuhde lujittuu tukien perheen arkea pitkälle tulevaisuuteen. Synnytys ei siis ole yksi päivä elämässä vaan sillä on suoraan vaikutuksia koko perheen henkiseen ja fyysiseen terveyteen!
Millä tämä saadaan aikaiseksi? Se onkin varmaan tärkein kysymys, johon HUS:n asiantuntijaryhmä joutuu vastaamaan. Tai ainakin pitäisi olla, koska se määrää paremman terveyden lisäksi myös pitkän välin kustannussäästöt. Toisaalta uskon, että he keskittyvät lyhenvälin ja vain synnytystoiminnan suoriin kustannuksiin, joka on todellakin vain pieni osa kokonaisuutta.