Oli ilo saada doulakollegan Piritta Hagmanin kanssa kutsu Kätilöliiton Synnytysseminaari:in puhumaan doulan tuesta synnytyksessä. Olen Suomen Doulat ry:n kautta lisännyt vuoropuhelua kätilöiden ja doulien kesken mm. kirjoittamalla Doulan toimenkuvan ja hyväksyttämällä se Kätilöliitossa.
Nyt olen saaut palautetta, että maakuntien synnytyssairaaloihinkin kaivataa doulatietoa ja niin kirjoitin Suomen Doulat ry:n hallituksen tuella infolehtisen doulatoiminnasta. Infolehden voit ladata tästä: Doulainfolehti.
Synnytysseminaarissa puhuimme Pirittan kanssa siitä mitä doula tekee (ja ei tee), kuka voi olla doula ja doulakoulutuksesta. Lisäksi puhuimme doulatutkimuksista ja niiden osista. Doula vähentää tutkitusti toimenpiteiden määrää ja vähentää huonoja synnytyskokemuksia, joten doulalla on postiivinen vaikutus julkiseen terveydenhuoltoon ja erityisen hyvä vaikutus perheiden hyvinvointiin. Tutkimustuloksiin perustuen Islannissa ja USA:ssa on alettu tarjoamaan doulapalvelua perheille (Medicaid 4:ssä osavaltiossa ja muut ovat tulossa perässä, suurin osa yksityisistä vakuutuksista maksaa).
Oli kunnia olla esittelemässä doulatoimintaa kätilöille ja keskustelu sen jälkeen oli oikein antoisaa. Kiitos kaikille kysymyksistä ja harmillisesti aika ei riittänyt kaikkien kysymysten läpikäymiseen. Kysymyksiä voi edelleen lähettää osoitteeseen [email protected].
Doula synnytäjän tukena Kätilöliiton Synnytysseminaari-kalvot
Kätilöliiton Synnytysseminaari
Päätin samalla olla kahden päivän seminaarissa muutenkin mukana. Vaikka doula ei tarvitse kätilöiden kaikkeja oppeja, niin doulana opin silti tarpeellista tietoa seminaarista. Ensimmäinen päivä alkoi kätilö Saija Tähtisen esityksellä “Välitön ihokontakti sectiossa”. Ihokontaktin tärkeys on suuri myös sektion jälkeen ja sen tärkeys oikeastaan korostuukin siinä. Kätilö Mikko Tarvonen kertoi tutkimuksista napanuoran sulkemisesta ja viivästetyn sulkemisen eduista, jotka tulivat selvästi ilmi tutkimustuloksissa.
THL:n kehittämispäällikkö Eija Luoto esitteli 2016 synnytyssairaaloissa tehdyn synnytystyytyväisyys 2016 kyselyn tuloksista. Pääsääntöisesti suomalaiset synnyttäjät perheineen ovat tyytyväisiä saamaansa synnytyksen hoitoon, mutta imetyksen tukeminen ja tilat saivat heikot palautteet. Imetykseen ei ole saatu riittävästi tukea ja ne, jotka ovat osanneet ja jaksaneet hakea sitä muualta, ovat sitä sitten saaneet. Tiloista moitittiin erityisesti isoja 3-4 synnyttäneen huoneita, joissa vastasynnyttänyt ei saanut riittävää lepoa.
Erikoislääkäri Heidi Kruit tarjosi meille kattauksen erilaisista käynnistymenetelmistä historiasta nykypäivään. Käynnistysten määrän suuri kasvu kirvoitti keskusteluja ja siihen löydettiin monia syitä. Heidi oli sitä mieltä, että käynnistyksiä pitäisi aikaistaa, mutta toisaalta kolmannes käynnistysuhan alla synnyttää ilman käynnistystä, kun käynnistys tehdään rv41 sijaan rv 41+5. Eli aika iso joukko synnyttäjiä ei joudu toimenpiteiden kalvalkaadiin, sillä verrattain iso osa varsinkin käynnistetyistä ensisynnyttäjistä päätyy sektioon.
Ensimmäisen seminaaripäivän lopuksi oli työpajoja, joista valitsin Synnytyslaulun. Tarjolla oli monta hyvää vaihtoehtoa, mutta koin doulana kaipaavani lisätietoa äänen käytöstä synnytyksessä kivunlievitykseen. Käytän sitä jo todella paljon ja on hyvä saada taustalle myös tietoa. Sitä musiikin tohtori hilkka-Liisa Vuori tarjosikin. Oli ilo huomata, että on tehnyt monta asiaa oikein ja pääsin kokeilemaan uusia äänenkäyttöharjoitteita. Keskustelimme myös siitä, että doulan on helpompi aloittaa ääntelemään malliksi synnyttäjien ja heidän tukihenkilöidensä kanssa kuin kätilön. Doulalle se on luontevampaa ja doula tuntee synnyttäjän paremmin.
Illan tarinapiirissä aiheena oli parhaat käytännöt, tiedot ja taidot jakoon. Mieleen painuvimmat ja opettavaisimmat kokemukset uran varrelta. Oli antoisaa keskustella eri sairaaloista tulevien kätilöiden ja kotiloiden kanssa erilaisista hyvistä opeista. Sai doulakin muutaman uuden jutun työkaluihinsa.
Synnytysseminaarin toinen päivä alkoi kädentaidoilla. Olen muutaman kerran nähnyt hartiadystokian eikä silloin ole saatu lääkäriä avuksi heti, joten kätilö on kokeillut vauvan ulosauttoa erittäin hyvin tuloksin. Tämä onkin erittäin tärkeä taito kätilölle, sillä tilanne tule yleensä nopeasti ja siinä pitää toimia nopeasti. Tällainen opettaminen ja mielenvirkistys on varmasti erittäin tervetullut kätilöille, sillä hartiadystokiaa ei kuitenkaan tule kovin usein vastaan. Päällimmäisenä jäi mieleen se, että näissä auttaa usein myös kontillaan oleminen ja ponnistaminen, jolloin lantio on suosiollisemmassa asennossa ja siinä enemmän tilaa vauvalle syntyä. Hartiadystokian ulosautossa on hyvä olla useampi käsipari auttamassa ja nyt sain myös opetusta siitä miten pystyn doulana auttamaan kätilöä hänen tehtävässään. Manuuverit eivät kuulu doulan toimenkuvaan ja autan siinä tapauksessa, että kätilöitä ei irtoa muista tehtävistä ja kätilö pyytää minua auttamaan. Nyt tiedän heti miten voi auttaa ja miksi se auttaa, joten pystyn toimimaan kiireellisessä tilanteessa.
Perätilan ulosautto oli myös mielenkiintoista nähdä. Ja oli hienoa seurata miten kätilöt harjoittelivat näitä tärkeitä taitoja, joita harvoin tulee eteen. Perätilan ponnistamiseenkin konttausasento toimii oikein hyvin, mutta nyt kätilöt harjoittelivat ulosauttoa “synnyttäjän” ollessa puoli-istuvassa asennossa. Tärkein ohje taisi olla se, että perätilassa syntyvään vauvaan ei kosketa ennen kuin vartalo on syntynyt. Eli kätilölle ehkä vähän stressaavassakin tilanteessa pitää malttaa odottaa riittävästi. Perätilassa doulan rooli on valaa synnyttäjään luottamusta ja tsempata häntä ponnistusvaiheessa.
Kädentaidoissa päästiin kuulemaan uusimman suositukset vastasyntyneen elvytyksestä ja kokeilemaan vauvan painamiselvytystä ja lisähapen antamista. Sen jälkeen pääsimme verestämään tietoja aikuisen elvyttämisestä.
Nanneli Pallasmaa, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kertoi synnyttäjien poikkeuksellisista tilanteista. Tässä käytiin läpi tilanteita, joita tulee kätilön kohdalla erittäin harvoin, mutta minkä hälytysmerkeistä jokaisen tulee olla tietoinen. Nanneli kävi tapaustutkimusten kanssa läpi erilaisia aikaisempia tilanteita, missä synnyttäjä on käynyt lähellä menehtymistä (near death). On erittäin tärkeää, että näistä tilanteista ja tapauksista muistutetaan silloin tällöin, niin niihin osataan reagoida tilanteen vaatimalla tavalla, kun sellainen tulee kohdalle.
Kädentaitojen ja lounaan jälkeen olikin hyvä palata auditorioon tietopainotteisen sisällön pariin. Kätilö Mikko Tarvonen esitteli tutkimuksia, joissa jatkuvan sydänäänikäyrän ottaminen ei tuottanut parempaa lopputulosta kuin ajoittainen sydänäänten kuuntelu. Lisäksi hän näytti tapaustutkimusten perusteella kuinka vaikeaa sydänäänikäyrän lukeminen on. Sydänäänikäyrä otettiin aikoinaan käyttöön ilman tutkimuksia eikä se ole täyttänyt silloin annettuja lupauksia. Väärien hälytysten määrä on suuri ja osa sikiön ahdinkotiloista jää diagnosoimatta sydänäänikäyrästä.
Tanskalaisen ison tutkimuksen tulosten mukaan parhaimpia sydänäänikäyrän tulkitsijoita on nuoremmat ammattilaiset. Tämä päri nii kätilöissä kuin lääkäreissä. Tutkimuksen tulosten mukaan määrättiin kaikki ammattilaiset kouluttautumaan sydänäänikäyrän tulkitsemisessa vuosittain.
Kätilöliiton Synnytyseminaari oli antoisa myös doulan näkökulmasta. Arvostan entistä enemmän kätilöiden kädentaitoja ja on hienoa nähdä kuinka kätilöt haluavat kehittää taitojaan.