Lapsen hyvinvointiin panostaminen alkaa jo kohdussa – Doulan tuki merkittävää äidille ja puolisolle

Hallituksen Lapsi- ja perhevalveluiden muutoshankkeessa eli LAPE:ssa halutaan siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin, perhelähtöisempiin ja kustannustehokkaampiin palveluihin. Odotus, synnytys ja lapsivuodeaika ovat mullistavia hetkiä perheen elämässä ja on erittäin tärkeää, että perhe tulee silloin kuulluksi, kokee hoidon jatkuvuutta ja saa henkistä, fyysistä ja tiedollista tukea. Doulan tuki tarjoaa apua juuri tähän elämänvaiheeseen.  

Doula on suhteellisen uusi toimija perhepalveluissa. Doula tarjoaa perheelle tukea, tietoa, keskustelua ja kanssakulkijuutta erityisesti lapsen saamisen ajankohtaan.  Doulan avulla synnytyspelot helpottuvat, tieto synnytyksestä lisääntyy, odottaja kokee vähemmän stressiä ja synnytyksessä tulee tutkitusti vähemmän komplikaatioita. Doula vähentää myös synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Doula edistää perheen hyvinvointia raskausaikana sekä lapsivuodeaikana.

Doulapalvelu on kustannustehokas matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä tukihenkilöpalvelu, josta perheet erilaisissa elämäntilanteissa voivat hyötyä. 

Doulatoiminta tulisi saada kaikkien doulan haluavien perheiden saataville ja doulapalvelu voisi olla osa esimerkiksi perhekeskusten verkostomaista rakennetta.

Hallituksen kärkihanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma eli LAPE

Hallituksen kärkihankkeen Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman tavoitteena on nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakulttuurin uudistaminen. Tuen painopistettä halutaan siirtää korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Tavoitteena on perheiden yhdenvertaisuus.

Muutosohjelmassa perheiden omien voimavarojen, elämänhallinnan, osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia halutaan vahvistaa. Ohjelma painottaa lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluiden verkostoitumista perhekeskustoimintamallin mukaisesti.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin ehkäisevien palveluiden riittämättömyys, lapsiperhepalveluiden kuormittuminen ja korjaavien palveluiden (kuten lastensuojelun) kriisiytyminen. Perheen vanhempien tuen tarpeen kartoittaminen ja tarvittavan tuen järjestäminen varhaisessa vaiheessa edistää perheen hyvinvointia, jolloin kuormittumiselta ja kriiseltä voidaan välttyä. Vanhemmat toivovat raskauden aikana, synnytyksessä sekä sen jälkeen nykyistä enemmän läsnäoloa, kuulluksi tulemista ja tietoa (Sari Haapio, 2017).

Lapsen hyvinvointi lähtee jo kohdusta. Äidin raskaudenaikainen stressi ja masentuneisuus nostaa psyykkisten ongelmien todennäköisyyttä pienillä lapsilla (Lahti 2017). Ennaltaehkäisevät toimet, jotka vähentävät äidin stressiä raskauden alkuvaiheesta eteenpäin, voivat edistää tulevan lapsen henkistä terveyttä. Raskaudenaikaisella tuella voidaan myös vaikuttaa äidin ja puolison positiivisiin mielikuviin raskaudesta, synnytyksestä, vanhemmuudesta ja lapsesta (Gilliand, 2011).

Doulan tuki perheen ensihetkiin raskaudesta lapsivuodeaikaan

Doula on synnyttäjän ja hänen kumppaninsa tukihenkilö, joka tarjoaa fyysistä, henkistä ja tiedollista tukea raskausaikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen. Doula tukee perheitä kokonaisvaltaisesti odotukseen, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyen ja siten täydentää nykyisiä julkisia palveluita kustannustehokkaasti. Doula lisää hoidon jatkuvuutta, on mukana perheen erittäin tärkeässä hetkessä, auttaa perhettä tulemaan kuulluksi ja auttaa perhettä tekemään päätöksiä tiedon pohjalta. Nämä ovat kaikki hyvän synnytyskokemuksen ja siten hyvä alun kulmakiviä perheelle.

Doula tarjoaa läsnäolollaan jatkuvaa tukea ja turvaa synnyttäjälle ja hänen puolisolleen. Doula on keskustelukumppani, olkapää, tsemppaaja ja valmentaja raskaudessa, synnytyksessä ja lapsen syntymän jälkeen. Doulan antama tuki vähentää synnytyspelkoja, stressiä ja yksinäisyydenkokemuksia.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee doulaa

WHO suosittelee synnytykseen jatkuvaa tukea sen tuomien hyötyjen ja kustannustehokkuuden vuoksi (WHO 2016). Doulapalvelut on laajentumassa ympäri maailmaa ja se on jo osa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita mm. Islannissa, Hollannissa ja osassa Yhdysvaltoja. Suomessa doulatoiminta on alkanut 90-luvulla ja ensimmäiset ammattidoulat aloittivat 2010.

“Continuous companionship during labour is recommended for improving labour outcomes” WHO

15.2.2018 Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi lausuman uusista synnytyksen ohjeista, joista tärkeimmäksi asiaksi otsikkoon on nostettu synnytyskokemus “Making childbirth a positive experience“.

Whilst much is known about the clinical management of labour and childbirth less attention is paid to what, beyond clinical interventions, needs to be done to make women feel safe, comfortable and positive about the experience.

The growing knowledge on how to initiate, accelerate, terminate, regulate, or monitor the physiological process of labour and childbirth has led to an increasing medicalization of the process.

It is now being understood that this approach may undermine a woman’s own capability in giving birth and could negatively impact her experience of what should normally be a positive, life-changing experience.

Uusissa ohjeissa painotetaan mm. oikeutta jatkuvaan tukeen synnytyksen aikana.

Adopting a woman-centered philosophy and a human-rights based approach opens the door to many of the care options that women want such as the right to have a companion of choice with them throughout the labour and birth as well as the freedom to move around during the early stages of labour and to choose their position for birth. These recommendations are all evidence-based, optimize health and well-being, and have been shown to have a positive impact on women’s experience of childbirth.

Doulan rooli ei ole kuitenkaan uusi, vaan synnytyksissä on aina ollut läsnä kokeneita naisia kätilön lisäksi tuomassa tukea ja turvaa synnyttäjälle. Tästä perinteestä on kuitenkin sairaalasynnytysten myötä luovuttu. Tällä hetkellä Suomessa toimii yli 400 doulaa vapaaehtoisina ja ammattidoulina. Pääosin perheet maksavat doulapalvelun itse, mikä rajaa palvelun käyttäjiksi maksukykyiset perheet, jotka tiedostavat doulapalvelun höydyt ja tarpeen.

Doulan tarkoituksena on auttaa odottajaa ja hänen perhettään löytämään voimavaroja raskauteen, synnytykseen ja vauvaperhearkeen. Myönteinen synnytyskokemus vahvistaa itseluottamusta ja vaikuttaa näin positiivisesti varhaiseen vuorovaikutukseen. Sama vaikutus on imetyksen onnistumisella, jossa doula voi tukea perhettä antamalla imetystukea erityisesti ensi-imetykseen. Imetyksen tukeminen on noussut THL:n syntymätutkimuksessa (2016) merkittäväksi kehityskohteeksi.

Synnytyksen jälkeen doula tapaa perheen ja käy heidän kanssaan läpi synnytyskokemusta ja synnytyksen kulkua sekä perheen synnytykseen liittyviä kysymyksiä ja tuntemuksia. Lisäksi synnytyksen jälkeen doula voi tukea perhettä löytämään vauvaperhearjen keskellä perheelle sopivia toimintatapoja. “Kotidoula” auttaa perhettä löytämään omat tapansa hoitaa lasta, kotia ja arjen toimintoja kestävällä tavalla. Kotidoula tuo kaivattua jatkuvuutta perheen tukemiseen.

Myös puolison rooli vahvistuu doulan tuella ja doulan kanssa puoliso on usein enemmän mukana tukemassa synnyttäjää (Klaus & Kennell 1997). Vanhempien itseluottamuksen vahvistuminen ja voimaantumisen kokemukset voivat vähentää riskiä esim. synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja perheen sisäisiin ristiriitoihin. Doulan avulla puoliso on vahvemmin mukana odotuksessa ja synnytyksessä, jolloin puolisonkin synnytyskokemuksesta muodostuu positiivisempi. Tämä on omiaan voimaannuttamaan myös puolisoa olemaan enemmän mukana lapsiperheen arjessa.

Doula toimii yhdessä muiden ammattilaisten kanssa perheen hyvinvoinnin eteen.

Kuka voi tarjota doulapalvelua?

Doula ei ole suojattu nimike, joten kenellä tahansa on oikeus käyttää itsestään nimitystä doula. Doulan pitäisi olla tietoinen doulan toimenkuvasta ja sen rajoituksista, synnytyksen kulusta ja erilaisista kivunlievityksistä.

Doulatessa keskitytään 100%:sti tukemaan juuri kyseistä perhettä ja heidän odotustaan ja synnytystään perheen toiveiden mukaisesti ja doulan toimenkuvan mukaisesti (ei doulan toiveiven mukaisesti).

Doula ei tee lääketieteellisiä toimenpiteitä.

Sertifioitu doula on valmistunut doulakoulutuksesta.
Yhteistä sertifiointiohjelmille on doulauksen peruskurssin lisäksi opiskellaan doulauksessa käytettäviä taitoja (mm. synnytyksen fysiologia, lääkkeettömien kivunlievitysten käyttö, tutkimusten ja kirjallisuude lukemista) ja kerätään kokemusta synnytyksistä doulan roolissa. 

Doulapalvelu osana tulevaisuuden lapsiperhepalveluita

Raskaudenaikaisella tuella voidaan vaikuttaa äidin ja puolison positiivisiin mielikuviin raskaudesta, synnytyksestä, vanhemmuudesta ja lapsesta. Gilliandin (2011) tutkimuksen mukaan doulan tukea saaneet äidit osoittivat enemmän myönteisiä tunteita vauvaa, puolisoa ja muita perheenjäseniä kohtaan, kuin ilman doulan tukea synnyttäneet äidit.

Cochrane Libraryn (2016) laajassa, yli 15 000 synnyttäjää, koskevassa tutkimuksessa jatkuva henkilökohtainen tuki vähensi toimenpiteiden määrää ja paransi synnytyskokemusta. Tutkimuksen mukaan jatkuvaa tukea saava synnyttäjä sai mm. seuraavia hyötyjä:

• • pienempi riski sektioon

• • enemmän spontaanisti käynnistyneitä synnytyksiä

• • tarvittiin vähemmän lääkkeellistä kivunlievitystä

• • vauvoilla oli vähemmän heikkoja APGAR-pisteitä

• • • vastasyntynyt joutui harvemmin toiselle osastolle
  • synnyttäjillä oli vähemmän huonoja synnytyskokemuksia

Cochrane Review

Continuous support during labour may improve outcomes for women and infants, including increased spontaneous vaginal birth, shorter duration of labour, and decreased caesarean birth, instrumental vaginal birth, use of any analgesia, use of regional analgesia, low five-minute Apgar score and negative feelings about childbirth experiences. We found no evidence of harms of continuous labour support.

Nämä kaikki tekijät vaikuttavat niin synnyttäjän kokemukseen, synnytyksen kulkuun kuin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiinkin.

Jokainen toimenpide lisää suoria kustannuksia, mutta myös seuraavien toimenpiteiden todennäköisyyttä. Synnytyksessä tapahtuneet komplikaatiot lisäävät myös todennäköisyyttä perheen kuormittumiselle.

Terveydenhuolto säästävät toimenpiteiden kustannuksia ja sosiaalipalvelut hyvinvoivan perheen vähentyneenä tuen tarpeena.

Jatkuvan synnytystuen hyödyt tulivat parhaiten esille, kun tukihenkilö

• • on paikalla vain antaakseen tukea synnyttäjälle

• • ei ole sairaalan henkilökuntaa

• • • ei ole synnyttäjän omasta sosiaalisesta piiristä
  • on kokenut tukemaan synnytyksessä

Doulapalvelu on kustannustehokas matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä tukihenkilöpalvelu, josta erilaiset perheet erilaisissa elämäntilanteissa voivat hyötyä.

Doulatoiminta voisi löytää paikkansa esimerkiksi perhekeskusten tai neuvoloiden verkostomaisesta rakenteesta. Tärkeää olisi, että doulat olisivat toimenkuvaan sitoutuneita sertifioituja ammattidoulia.

Lisätietoja doulatoiminnan tarjoamisesta osana lapsiperhepalveluja jo raskaudesta lähtien, tarjoaa Marjaana Siivola (sertifioitu doula) ja Kati Västilä (YTM).

Kirjoittajat

Marjaana Siivola
Sertifioitu doula, sertifioitu synnytysvalmentaja
Kansainvälinen DONA International doulakouluttaja
Lisensiaatti, Väitöstutkija Aalto Yliopisto
Kiinnostunut doulatoiminnan vaikuttavuuden tutkimisesta ja väitöstyön tekemisestä.

Kati Västilä
Sosiaalityöntekijä (YTM)
Kriisityöntekijä
Kiinnostunut perhelähtöisen synnytyskulttuurin ja doulatoiminnan kehittämisestä osana sosiaali- ja terveyspalveluita.

Lähteet

Aula, Maria Kaisa; Juurikkala, Virva; Kalmari, Hanne; Kaukonen, Pälvi; Lavikainen, Marjo; Pelkonen, Marjaana (2016-04-15) LAPE http://stm.fi/documents/1271139/1979378/Lapsi-+ja+perhepalvelujen+muutosohjelman+hankesuunnitelman+luonnos+11.1.2016+Kick+Off.pdf/46ebea45-cf4d-4a93-a0dc-59a918bd996c

Cochrane Library 2016:Continuous support for women during childbirth
http://www.cochrane.org/CD003766/PREG_continuous-support-women-during-childbirth

Doulan toimenkuva 

Gilliand, A. 2011. After praise and encouragement: Emotional support strategies uses by birth doulas in the USA and Canada 2010. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20850916

Haapio Sari (2017) Synnytysvalmennus kätilötyön interventiona : Ensisynnyttäjien valmennuskokemukset ja valmennuksen vaikuttavuus. https://tampub.uta.fi/handle/10024/100696

Klaus MH, Kennell JH (2997) The doula: an essential ingredient of childbirth rediscovered. Acta Paediatr. 1997 Oct;86(10):1034-6. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9350877

Lahti M et al (2017) Maternal Depressive Symptoms During and After Pregnancy and Psychiatric Problems in Children.J Am Acad Child Adolesc Psychiatry. 2017 Jan;56(1):30-39.e7 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27993226

Suomen doulat ry http://www.suomendoulat.fi

Suomen doulat ry:n infolehtinen doulatoiminnasta 

THL LAPE: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-

THL Synnytyssairaalakysely. https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/asiakkaat-ja-osallisuus/asiakaspalaute/synnytyssairaaloiden-ja-neuvoloiden-asiakaspalautetulokset

WHO: Companion of choice during labour and childbirth for improved quality of care. http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/250274/1/WHO-RHR-16.10-eng.pdf

WHO: Making childbirth a positive experience. https://www.who.int/reproductivehealth/intrapartum-care/en/