Etsin tietoa, että mikä on lähipalvelu, mutta sitä ei ole vielä virallisesti määritelty. Osa poliitikoista on huolissaan Sote-uudistuksen tuomista suurista alueista, joilloin kaikki palvelut voisivat karata suhteellisen kauaksi tehokkuuden nimissä ellei säädetä lähipalvelulakia. Siihen kirjattaisiin mitkä palvelut ovat lähipalveluita ja niiden maksimietäisyys. Missään eri määritelty synnytyksiä lähipalveluiksi, mutta toisaalta lakia ei vielä ole määritelty ja ideavaiheessa keskitytään enemmän mm. neuvolapalveluiden saatavuuteen. Onhan ymmärrettävää, että synnytyksiä ei hoideta 30km välein olevissa pisteissä (mikä on ehdotettu maksimietäisyys lähipalveluille, jos asukkaita on enemmän kuin 4/neliökilometri).
Ylen on nostanut myös tärkeän aiheen esille synnytyksiin liittyen. Eli onko synnytys lähipalvelu vai kentien erikoissairaanhoidonpalvelu?
Keskussairaala eri mieltä ministerin kanssa – synnytykset ovat lähipalvelua
Synnytys on kuitenkin eri kuin normaali sairaudenhoito, jolloin varataan aika lääkäristä. Silloin voi hyvin liikkua enemmän kuin tuon 30km. Kun ottaa huomioon synnytystapahtuman tärkeyden, aikatauluttomuuden ja synnytyksen luonnollisen kulun mahdollistaviin asioihin, niin olisi tärkeää, ettei synnytystä tarvitse lähteä hakemaan erityissairaanhoidon piiristä. Kuten Tilastokeskuksen tilastot näyttävät, pienessä yksikössä voi olla jopa turvallisempi synnyttää kuin isossa yliopistosairaalassa. Synnytys on verrattavissa rakasteluun ja siinä toimivat samat hormonit. Jos mietimme miten rakastelemme, niin olemme lähellä sitä tilaa missä pitäisi myös synnyttää. Äidin tulisi kokea tilanne mahdollisimman turvalliseksi, että synnytyshormonit pääsevät toimimaan eikä adrenaliini tulisi pysäyttämään synnytystä ja äidille päälle “pakene tai taistele” reaktiota. Tämä on synnytyksen normaalia fysiologiaa ja se tulisi taata, että synnytys menisi luonnollisesti ja äiti, vauva ja perhe saisivat parhaan mahdollisen alun tulevaan.
Pitkät matkat stressaavat pelkästään ajomatkan vuoksi, joka voi olla synnyttäjälle todella piinaavaa. Mutta sen lisäksi se tuo monta muuta ongelmaa. Synnytys ei aina käynnisty kerralla ja etene suoraviivaisesti. Äideille voi tulla useampi käynti synnytysosastolla ja tarkistuksen jälkeen hän voi palata kotiinsa, jos se on järkevän matkan päässä. Tai äidillä voi olla nopeita synnytyksiä takana ja hän joutuu eroon perheestään ja muista lapsistaan, kun hän ennakoi tilannetta ja siirtyy odottamaan synnytystä lähemmäksi sairaalaa. Tällöin perheen arki hankaloituu huomattavasti, äidillä ei ole hyvä odottaa hotellissa tai sukulaisten/ystävien luona ja päädytäänkin sitten käynnistämään synnytys ennenaikaisesti. Tämä lisää komplikaatioiden riskiä ja lisää toimenpiteitä, joista jokaisella on haittavaikutuksia ja vaikutuksia pitkän ajan terveyteen vauvalle.
Lisäksi synnytyssairaalassa tehdään paljon muutakin kuin synnytetään. Äidit voivat tarvita raskauden aikana erilaisia sairaalan palveluita raskauden seurantaan. Viimeisillään raskaana tai esim. yliaikaisena (raskausviikon 42 jälkeen) äiti käy sairaalassa tarkistuksissa ja raskautta seurataan. Pitkät välimatkat voivat hankaloittaa tätä huomattavasti.
Synnytys ei ehkä ole lähipalvelu kuten neuvola, palokunta yms., mutta ei se ole kyllä normaalisti erikoissairaanhoidon palvelukaan. Päättäjien tulisi ymmärtää, että synnytys ei ole lääketieteellinen ongelma vaan sen normaali kulku tulisi turvata. Päättäjien tulisi myös ymmärtää synnytyksen luonne ja sen tarpeellisuus suhteellisen lähellä synnyttäjiä.