Doulakertomus, missä oli haasteita, mutta hyvässä yhteistyössä ne voitettiin. Tässä on myös kertomus ensisynnyttäjän pikadoulauksesta, missä tavattiin vain doulaillassa ja doula tuki synnytyksessä. Se ei sisältänyt päivystämistä, mutta doula Marjaana pääsi nopeasti paikalle synnytykseen.
Ajattelin 2 viikkoa ennen laskettua aikaa saakka, että menen sairaalaan ja otan epiduraalin ja kätilöt sitten ohjeistaa… Ajatus piikistä selkäytimeen rupes pelottamaan ja muutaman ystävän kuvailemat allassynnytyksen kiehtoi! Onhan sitä ennenkin lapsia synnytetty ilman kivunlievitystä. Yksi kaveri totesi, että mun kipukynnys on niin matala, etten varmasti handlaa supistuksia ilman epiduraalia… No.. Sain Ina May Gaskinin kirjan “guide to child birth” luettavaksi ja itkun kanssa sitä luin.
Selvittelin allassynnytyksen mahdollisuutta ja doulan palkkaamista englantia puhuvan mieheni ja minun positiivisen synnytyskokemuksen mahdollistamiseksi. Kävin Aktiivisen Synnytyksen vesisynnytysinfossa, joka oli muuten ihan mahtava! Luotto omaan kroppaan ja etenkin mieleen kasvoi tiedon lisääntyessä. Vältin katsomasta mitään kauhuvideoita tai kuuntelemasta epäonnistuneita synnytyskokemuksia. Olin päättänyt luottaa kehooni. Halusin lääkkeettömän allas-synnytyksen. Palkkasin doulan.
Yliaikaiskontrollissa aamulla 23.9 synnytys käynnistettiin 41+5 kalvojen puhkaisulla koska lapsivettä ei ollut juuri lainkaan. Mitään ei tapahtunut vaikka akupainantaa ja hierontaa kokeiltiin illan mittaan. Viimein päätettiin laittaa oksitosiinitippa (ihan minimi annos), enkä päässyt altaaseen vaikka sitä kovasti toivoin. Kätilö oli kuitenkin ihana ja kannusti synnytyksen muiden toiveiden toteutukseen. Supistukset oli ihan eri luokkaa heti, kuin mitä olin kokenut viimeiset 6 yötä ja 2 päivää kahden viikon aikana. 3ssa tunnissa olin kokonaan auki. 9cm kohdalla mulle tarjottiin epiduraalia, mutta en sitä ottanu vaan aattelin et kyllä se sentti vielä menee! Olin jaloillani lähes koko avautumisvaiheen, lantion keinuttelua alussa ja omia sheikkailuja, ääntä (AAt oli mulle parhaat!), venyttelyjä ja tanssia rentoutumiseen. Ilokaasu mukaan kun kivut koveni, sekä doulan pyyhkeellä pyllyn päältä sheikkaus oli ihan paras kun meininki koveni. Mies ja doula toimi mun kanssa kuin maailman paras synnytystiimi tarjoten tukea, kannustusta, puristuksia (millon mitäkin) ja juomista. Musiikilla ja omilla LED-kynttilöillä (Clasusta saa kaukosäätimellä toimivia, ihan mahtavia myös yöimetyksiin tai yövaloksi) saatiin mahtava tunnelma huoneeseen.
Tyttömme oli takaraivotarjonnassa lantiossa ja en häntä saanut omin avuin ponnistettua muutamaan tuntiin. Keisarinleikkausta jo väläyteltiin, joka hirvitti. Oli kerättävä voimat ja ponnistettava, että Imukupilla saatiin avustettua ponnistusvaihe. Pyysin paikallispuudutteen, että uskalsin ponnistaa vedon kanssa. Leikkaamistakaan ei enää huomannut. Mikä uskomaton tunne saada oma pieni tyttö syliin terveenä ja hirmuisan tarkkaavaisena! Hän katsoi meitä suoraa silmiin ja oli niin rauhallinen vaikka hieman hätä neidille tuli lopussa.
Synnytyskokemus oli äärimmäisen positiivinen, vaikka se ei mennyt niinkuin toivoin. Monelta osin kuitenkin toiveet toteutui. Koin olevani tilanteessa päättävänä osapuolena ja minua kuunneltiin. Olin omissa vaatteissa ja tiesin mitä suurinpiirtein odottaa synnytyksen eri vaiheissa. Se oli positiivinen voimaannuttava kokemus myös miehelle, joka oli yksi iso tavoite. Hän ylisti doulamme taivaisiin vaikka siis tapasi hänet vasta sairaalassa synnytyssalissa. Minä olin myös kuulemma superhuman warrior. En tiedä olisinko selvinnyt ilman epiduraalia, jollei doulamme olisi ollut paikalla henkisenä tukena, lääkkeettömiä kivunlievitystapoja toteuttamassa ja mukana tanssimassa supistusten välissä.
Pikadoulaus oli meidän budjettiin just hyvä. Haluan kiittää doulaamme, Marjaana Siivolaa, kun olit ikimuistoista kokemusta meidän kanssa luomassa! Suosittelen häntä lämpimästi!! Suosittelen myös tiedon etsimistä sekä oman mielen ja kropan voimaan luottamiseen, koska se yllätti! Kestinhän mä ne supistukset ilman epiduraalia ja vielä ekstra potkulla (oksitosiinitipalla)! En sano, että kukaan olisi huonompi epiduraalia ottaessaan, mutta mulle se oli tärkeä tavoite. Mahtavia synnytyskokemuksia kaikille toivottaen! Sanna
Pikadoulaus tanssien
Pikadoulaus on doulapalvelun muoto, missä tavataan doulailloissa tms. tapahtumissa, ollaan yhteydessä puhelimitse ja doula tulee mukaan synnytykseen. Pikadoulaus ei sisällä päivystämistä tai varadoulaa eli perhe ottaa riskin, ettei doula pääse paikalle.
Itse yli 50:n doulauksen ja useiden pikadoulausten kokemuksella pystyn lähtemään synnytykseen erittäin nopeasti ja melkein milloin vain. Vaikka palvelu ei sisällä varadoulaa, niin pyrin silti saamaan paikalle doulan, jos olen itse estynyt.