Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on 2013 julkaissut äitiysneuvolaoppaan, missä annetaan suosituksia toiminnan jäjrestämiseen, sisältöön kuin erityistilanteisiin.
Opas on luettavissa kokonaisuudessa netissä Julkarissa.
Tässä kirjoituksessa katsotaan opasta synnytysvalmennuksen näkökulmasta, mikä on osa asetusta perhevalmennuksesta.
Perhevalmennus ja sen sisältö
Valtioneuvoston asetuksen mukaan ensimmäistä lasta odottavalle perheelle tulee järjestää moniammatillista perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa, ja synnytysvalmennus, joka voidaan järjestää synnytyssairaalassa. Valmennus sisältää näyttöön perustuvan ja tarvelähtöisen terveysneuvonnan lasta odottaville vanhemmille.
Perhevalmennuksen sisällöistä katsottuna seuraavat aiheet liittyvät synnytysvalmennukseen.
Perhevalmennuksen tavoitteet
• Valmentaa perhettä synnytykseen
Loppuraskaus ja yleiset vaivat sekä lisäseurantaa vaativat oireet
• Valmistautuminen synnyttämään lähtöön/synnytyssairaalan ohjeistus
Synnytys
• Synnytyksen kulku ja synnytykseen valmistautuminen
• Synnytyksestä toipuminen
• Sairaalasta kotiutuminen
Vanhemmuus
• Isän tai toisen vanhemman rooli [synnytyksessä,] imetyksessä ja vauvan hoidossa
• Sosiaaliset verkoston tuki
Synnytysvalmennuksen sisällölle on erikseen asetettu seuraavat tavoitteet
Perhevalmennuksen synnytysosion tavoitteet
• Kokonaisvaltainen ja myönteinen synnytyskokemus
• Perheet saavat tarpeitaan vastaavaa, ajanmukaista ja näyttöön perustuvaa tietoa synnytyksen kulusta ja hoitokäytänteistä
• Synnyttäjän voimavarojen vahvistaminen
Menetelmät/keinot
• Asiakaslähtöisyys
• Osallistavat oppimismenetelmät
• Synnytysympäristöön tutustuminen
• Vertaistuki: esim. workshop-tyyppiset keskustelutilaisuudet: äideille/isille/perheille
Synnytyksen kulku
• Synnytyksen normaali fysiologinen kulku
• Synnytyksen vaiheet
Hallinnantunne ja kivunlievitysmenetelmät
• Hallinnantunne: omaan kehoon, ympäristöön ja hoitoon liittyvä itsemääräämisoikeus ja osallisuus
• Isän, tukihenkilön ja doulan merkitys
• Lääkkeettömät kivunlievitysmenetelmät
• Lääketieteelliset kivunlievytysmenetelmät Synnyttäjä aktiivisena toimijana
• Vuorovaikutus hoitavan kätilön/lääkärin kanssa
• Luottamus itseen ja omiin kykyihin synnyttää
• Vastuunotto ja päätöksentekoon oslalistuminen
• Synnytyssuunnitelma
Tavallisimmat lääketieteelliset interventiot synnytyksen aikana
• Synnytyksen käynnistämiseen tai edistämiseen liittyvät toimenpiteet
• Sikiön voinnin seurantaan liittyvät toimenpiteet
• Imukuppisynnytys ja sektiot: suunnitellut ja päivystysluonteiset
Ensihetket ja -päivät syntymän jälkeen
• Varhainen vuorovaikutus, ihokontakti (myös isä tai tukihenkilö) ja ensi-imetys
Yhteydenotto synnytyssairaalaan käytäntöjen mukaisesti/tarvittaessa ja synnyttämään lähdön ohjaus
• Synnytyssairaala perheen tukena: neuvonta lisää turvallisuuden- ja hallinnantunnetta
• Synnytyksen käynnistymisen merkit, mm. supistukset
• Lapsivedenmeno
• Verinen vuoto
• Sikiön liikkeiden väheneminen
Vaikka synnytysvalmennuksen parhaasta ajoituksesta, sisällöstä ja muodosta puuttuu näyttö, on olemassa yhteisymmärrys siitä, että synnytysvalmennuksessa tarjotaan tiedon lisäksi henkistä ja emotionaalista tukea, joka auttaa synnyttäjää ja hänen kumppaniaan ymmärtämään ja tunnistamaan omat sosiaaliset, emotionaaliset, psykologiset ja fyysiset tarpeensa raskausaikana.3, 34–35
Kannustavassa perhevalmennusryhmässä tulevat vanhemmat saavat luottamusta kykyihinsä, kokevat synnytyksen positiivisemmin ja sopeutuvat paremmin vanhemmuuden tuomiin muutoksiin.36
Äskettäin synnyttäneet naiset pitivät perhevalmennuksen tärkeimpinä aihealueina raskaus- ja lapsivuodeaikaa.12 Vähiten perhevalmennuksessa heidän mielestään käsiteltiin raskausaikaan liittyviä ongelmia, sairaan lapsen syntymän mahdollisuutta, poikkeavaa synnytystä ja synnytyksen jälkeistä toipumista.
Osallistumattomuus perhevalmennukseen
Oppaan mukaan ensisynnyttäjistä suurin osa osallistuu neuvolan tarjoamaan perhevalmennukseen. Yleisimmät syyt osallistumattomuuteen oli se, ettei ollut saanut kutsua, kiinnostuksen puute sekä sopimaton ajankohta.
Näistä kutsun puute on helposti parannettavissa paremmalla kommunikoinnilla. Sopimaton ajankohta tai on korjattavissa sillä, että valmennuksia järjesttäisiin avoimemmin niin, että odottajan perhe voisi osallistua valmennukseen joustavammin omien menojen mukaan sekä käyttämällä tekniikkaa valmennuksen järjestämiseen ainakin osittain.
Kiinnostuksen puute on hankalampi aihe. Tästä olisi mielenkiintoista tietää lisää. Onko kiinnostuksen puute sitä, ettei synnytyksen miettiminen ole vielä ajankohtaista? Osa Synnytyksen ABC:n synnytysvalmennukseen osallistuvista on lähellä laskettua aikaa, kun heillä herää kiinnostus oppia lisää synnytyksestä. Jos perhevalmennuksen synnytysosuus on liian aikaisin raskaudessa, niin tämä luontainen kiinnostus ja motivaatio oppia, ei ole vielä herännyt.
Tällä hetkellä perhevalmennuksen synnytysosuutta tarjotaan vain ensisynnyttäjille ja vain yhtenä iltana raskauden aikana. Voi hyvin olla, ettei ajankohta sovi tai sitten kiinnostus synnytystä kohtaan ei ole vielä herännyt. Olen valmentanut perheitä, jotka eivät ole vielä edes raskaana sekä sellaisia joilla laskettuaika on jo mennyt. Eli synnytysvalmennus tulisi olla joustavasti saatavissa silloin, kun odottajan ja hänen perheensä kiinnostus synnytystä kohtaan herää.
Tulevat isät ovat ilmaisseet, että he osallistuisivat perhevalmennukseen, jos se pidettäisiin työajan jälkeen. Muita syitä osallistumattomuuteen olivat ajanpuute, sopimaton paikka ja se, että tulevat isät eivät kokeneet tarvitsevansa tukea.
Kumppaneilla osallistumattomuus keskittyy pitkälti ajankäyttöön. Ajankohta ei ole sopiva tai sinne ei ehdi. Tähän toisi helpotusta verkkokurssi, jota voi käydä osissa juuri silloin, kun haluaa. Eikä tarvitse varata paria tuntia kerrallaan ja varata aikaa matkoihin, jos ei ole varma onko sisältö sellaista, millä itse tekee jotain.
Verkkokurssista voi käydä ne kohdat, jotka kokee itselleen tärkeäksi ja odottaja voi pyytää käymään kurssista hänelle tärkeät sisällöt. Näin materiaalia on yleensä katettu jo suhteellisen paljon. Ja kun verkkokurssi on tehty perhekeskeisesti ja mielenkiintoisesti, niin sen käyminen helpottuu ja perhe valmistautuu sen kautta riittävästi.
Moni kumppani ei koe tarvitsevansa tukea odotusaikana, mutta doulatessa huomaa kuinka paljon sitten kuitenkin pystyy tukemaan kumppaneita. Tukea ja sen merkitystä on vaikea kuvailla sanoin etukäteen, mutta se näkyy kiitoksissa synnytyksen jälkeen. Kumppanit ovat erittäin kiitollisia siitä henkisestä tuesta, ettei heidän tarvinnut tietää kaikkea ja kuinka paljon heitä helpotti se, että doula oli paikalla.
Usein kerronkin, että odottaja on yleensä se, joka palkkaa doulan, mutta synnytyksen jälkeen kumppani on se, joka vuolaammin doulan tuesta kiittää. Tästä tulee hyvä mieli erityisesti sen vuoksi, että pyrin tukemaan kumppania synnyttäjän tukemisessa ja voimaannuttamaan hänet tekemään heille sopivalla tavalla synnyttäjän tukemista. Näin kumppani saa hyvän synnytyskokemuksen ja kokemuksen siitä, että hän pystyy auttamaan. Tämä kantaa yleensä myös lapsivuodeaikaan ja tällaiset kumppanit on paremmin synnyttäneen tukena ja lapsenhoidossa sitten kotona.
Yksi tulevaisuuden kehityskohde onkin tehdä Synnytyksen ABC kumppaneille heidän näkökulmastaan ja heidän kanssaan. Se toivottavasti saa kumppaneiden silmät avautumaan heidän rooliinsa synnyttäjän tukijana ja synnytysvalmennuksella on siinä iso rooli. Kun kumppani ymmärtää synnytyksen fysiologian, heille avautuu ymmärrys siitä miksi heidän kannattaa laittaa valoja pois, ylläpitää rauhaa ja hiljaisuutta sekä miksi eri kohdista kehoa kannattaa kokeilla hieroa.
Suositukset
Perhevalmennusta järjestetään ensimmäistä lastaan odottaville perheille, ja vanhempia kannustetaan osallistumaan valmennukseen. Valmennusta tarjotaan myös uudelleensynnyttäjille, jos perheessä on erityisen tuen tarvetta, uusperheen vanhemmille, jos toinen heistä odottaa esikoistaan, sekä maahanmuuttajille, jotka odottavat ensimmäistä Suomessa syntyvää lastaan.
Lähestulkoon kaikki ensisynnyttäjät saavat kutsun perhevalmennukseen, mutta aina kutsua ei kuitenkaan tule tai se tulee myöhässä, kun perhevalmennus on jo alkanut. Myös osa uudelleensynnyttäjistä, joiden puoliso on ensisynnyttäjä, ei kutsua useinkaan tule.
Kaksikielisissä kunnissa järjestetään mahdollisuuksien mukaan moniammatillista ryhmämuotoista perhevalmennusta myös toisella kotimaisella kielellä.
Vanhempainryhmätoimintaa jatketaan synnytyksen jälkeen, koska tuolloin ajankohtaisia ovat lapsen hoitoon ja kasvatukseen sekä vanhemmuuteen liittyvät asiat.
Perhevalmennuksen toteuttaa neuvolan terveydenhoitaja/kätilö. Lisäksi toteutukseen osallistuvat mahdollisuuksien mukaan perhetyöntekijä, terveyskeskuksen erityistyöntekijä (mm. psykologi, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, suun terveydenhuollon ammattihenkilö), järjestön edustaja (mm. MLL, Ensi- ja turvakotien liitto, Monikkoperheet ry) ja päivähoidon henkilöstö sekä äskettäin synnyttänyt vertaisperhe.
Synnytysvalmennukseen liitetään mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäynti synnytyssairaalaan. Jos sitä ei pystytä järjestämään, kerrotaan vanhemmille synnytyssairaalan tarjoamista mahdollisuuksista. Synnytysvalmennuksesta voi vastata synnytyssairaalan kätilö.
Perhevalmennuksessa vanhempia valmennetaan synnytykseen, lapsivuodeaikaan ja aktiiviseen, tasavertaiseen vanhemmuuteen, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä, ja annetaan terveysneuvontaa, jonka tueksi vanhemmille tarjotaan ajantasaista kirjallista materiaalia. Myös vanhempien mielikuvat omasta vanhemmuudesta ja tulevasta vauvasta ovat keskustelun aiheina.
Valmennukseen sisällytetään keskustelua raskausaikaisista terveystottumuksista sekä siitä, miten tulevat vanhemmat ajattelevat perheen elintapojen, ravitsemuksen ja päihteiden käytön vaikuttavan syntyvän lapsen terveyteen ja hyvinvointiin.
Perhevalmennuksesta pois jäävien tuen tarve selvitetään, ja heitä kannustetaan osallistumaan perhevalmennusryhmään. Heille voidaan myös mahdollisuuksien mukaan tarjota yksilöllistä valmennusta neuvolan vastaanotolla.
Perheiden erilaiset lähtökohdat edellyttävät perhevalmennukselta ja ryhmätoiminnalta jatkuvaa kehittämistä, monimuotoisuutta ja vaihtoehtoja.
Viitteistä
Terveysvaikutuksia
14, Gagnon AJ, Sandall J. 2011. Individual or group antenatal education for childbirth or parenthood, or both. Cochrane Database of Systematic Reviews 2007, Issue 3. Art. No.: CD002869.DOI: 10.1002/14651858.CD002869.pub.2.
Äskettäin synnyttäneet naiset pitivät perhevalmennuksen tärkeimpinä aihealueina raskaus- ja lapsivuodeaikaa.
12 Hakulinen-Viitanen T, Koponen J, Julin A-M, Perälä M-L, Paunonen-Ilmonen M, Luoto R. 2007. Asiakasnäkökulma äitiyshuollon palvelujen saatavuuteen ja jatkuvuuteen. Hoitotiede, 19, 326–337
vaikutuksia (synnytysvalmennuksessa tarjotaan tiedon lisäksi henkistä ja emotionaalista tukea, joka auttaa synnyttäjää ja hänen kumppaniaan ymmärtämään ja tunnistamaan omat sosiaaliset, emotionaaliset, psykologiset ja fyysiset tarpeensa raskausaikana. )
3. Sosiaali- ja terveysministeriö 2007. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma 2007–2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007: 17. Helsinki.
34. Bailey JM, Crane P, Nugent CE. 2008. Childbirth Education and Birth Plans. Obstet Gynecol Clin N Am 35, 497–509.
35. Haapio, S. 2012. Synnytysvalmennus 2000-luvulla. Metropolia. http://www.suomenkatiloliitto.fi/static/Synnytysvalmennus.pdf [viitattu 15.10.2012].
36
Internet tuo mahdollisuuksia
18 Kouri P, Karjalainen-Jurvelin R, Kinnunen J. 2005. Commitment of project participants to developing health care services based on the internet technology. International Journal of Medical Informatics 74, 1000–1011.
19. Salonen A, Kaunonen M, Åstedt-Kurki P, Järvenpää A-L, Isoaho H, Tarkka M-T. 2011. Effectiveness of an internet-based intervention enhancing Finnish parents’ parenting satisfaction and parenting self-efficacy during the postpartum period. Midwifery 27(6), 832–41.
Vaikutukset synnytykseen ja vanhemmuuteen epäselvät
14
20 DiMario S ym. 2005. What is the effectiveness of antenatal care? (Supplement) Copenhagen, WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network report; http://www.euro.who. int/Document/E87997.pdf, accessed 28 December 2005).
21. Svensson J, Barclay L, Cooke M. 2009. Randomized-controlled trial of two antenatal education programmes. Midwifery 25(2), 114–125.
Kannustavassa perhevalmennusryhmässä tulevat vanhemmat saavat luottamusta kykyihinsä, kokevat synnytyksen positiivisemmin ja sopeutuvat paremmin vanhemmuuden tuomiin muutoksiin.
36. National Institute for Clinical Excellence (NICE). 2008. Antenatal care: routine care for the healthy pregnant woman.