DOULA on synnyttäjän tukihenkilö, joka tarjoaa fyysistä, henkistä ja tiedollista tukea raskausaikana, synnytyksessä ja/tai synnytyksen jälkeen.
Doula tarjoaa läsnäoloa, tukea, turvaa, ideoita, kivunlievitystä ja tukea synnyttäjälle ja hänen tukihenkilölle. Doula on keskustelukumppani, olkapää, tsemppaaja ja valmentaja, joka tukee synnyttäjän roolia aktiivisena synnyttäjänä.
Doula ei koskaan tee lääketieteellisiä toimenpiteitä, diagnosoi tai ohjaa synnyttäjää halumaansa suuntaan. Doula ei mittaa verenpaineita, ruumiinlämpöä tai kokeile miten päin vauva on. Osa doulista on myös kätilöitä, jolloin he voivat tehdä näitä kätilön hattu päässä – ei doulan.
Doula voimaannuttaa synnyttäjää tekemään päätöksiä omasta puolestaan tarjoten tietoa ja keskustellen sekä ollen osa synnyttäjän valitsemaa synnytystiimiä.
Doula työskentelee yhteistyössä kätilön ja lääkärin kanssa parhaimman mahdollisen synnytyskokemuksen eteen. Doula on tärkeä myös muutostilanteissa, jolloin hän pystyy tukemaan synnyttäjää tekemään päätöksiä ja hyväksymään muuttuneen tilanteen.
Doulien lyhyt historia
Kautta historian synnyttäjää on tukenut nainen (tai useampi). Yleensä yhteisön synnyttäneet naiset. Tästä tavasta alettiin luopumaan, kun synnytykset siirtyivät sairaaloihin ja käytäntöä alettiin rajoittamaan. 1990-luvun alussa lääkärit Kennell ja Klaus huomasivat imetykseen liittyvässä tutkimuksessaan synnytyksen aikaisen jatkuvan tuen edistävän synnytyksen kulkua, vähentävän komplikaatioita sekä lisäävän synnyttäjän tyytyväisyyttä synnytyskokemukseen sekä lisäävän imetyksen onnistumista. Tästä tutkimuksesta sai alkunsa modernin doulauksen kasvu.
Suomessa on ollut vapaaehtoisia tukihenkilöitä synnytyksessä 90-luvun alusta asti. Vuonna 2010 Suomessa aloittivat ensimmäiset ammattidoulat, jotka olivat saaneet doulakoulutuksen ulkomailta. Nyt Suomessa on kaksi kansainväliset standardit täyttävää doulakoulutusta sertifiointiin asti (Doulesin DONA Internationalin koulutus ja Doulakka), Suomen Doulat ry:n Minustako Doula? -koulutuspäivä sekä lukuisia muita eri mittaisia ja laajuisia koulutuksia doulille. Tällä hetkellä doulia on noin 350 eri puolilla Suomea toimien melkein jokaisessa synnytyssairaalassa.
Kuka voi olla doula?
Doula ei ole suojattu nimike, joten kaikilla on oikeus käyttää itsestään nimitystä doula. Doulan on kuitenkin hyvä olla tietoinen synnytyksen kulusta, erilaisista kivunlievityksistä, toimenkuvasta ja sen rajoituksista ja hänen tulee jättää omat synnytyskokemuksensa doulattavan synnytyksen ulkopuolelle. Doulatessa keskitytään 100%:sti tukemaan juuri kyseisen naisen synnytystä hänen toiveidensa mukaisesti.
Yhä useampi doula on käynyt doulaukseen liittyvän koulutuksen ja yhä useampi on myös sertifioitunut, jolloin doulalla tiedetään olevan tietotaitoa ja kokemusta juuri doulaamiseen.
Koulutettu doula on käynyt doulakoulutuksen.
Sertifioitu doula on käynyt doulakoulutuksen ja sen jälkeen jatkanut kouluttautumistaan järjestelmän vaatimalla tavalla. Yhteistä sertifiointiohjelmille on kokemuksen kartuttaminen synnytyksistä doulan ominaisuudessa doulakoulutuksen jälkeen, kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perehtyminen sekä lisäkurssien käyminen mm. synnytyksen fysiologiasta sekä imetyksestä. Yleisimpiä sertifiointeja Suomessa ovat Doulakka ja DONA International.
Vapaaehtoinen doula doulaa korvauksetta tai lähes korvauksetta. Voi olla ilman koulutusta, koulutettu tai sertifioitu doula.
Ammattidoula tarjoaa doulapalvelua korvausta vastaan, maksaa siitä valtion vaatimat pakolliset sivukulut (mm. verot). Voi olla ilman koulutusta, koulutettu tai sertifioitu doula.
Synnytysdoulan toimenkuva
Suomen Doulat ry:n synnytysdoulan toimenkuva on kirjoitettu isoimpien kansainvälisten doula organisaatioiden toimenkuvan pohjalta (DONA, CAPPA, ja DoulaUK) suomalaiseen järjestelmään sopivaksi. Toimenkuvan kirjoitti Suomen Doulat ry:lle Marjaana Siivola yhdessä useiden Suomessa toimivien doularyhmittymien kanssa ja se on Kätilöliiton hyväksymä.
Doulatutkimuksia
Cochrane Review:n laajan, yli 15 000 synnyttäjää, koskeneen tutkimuksen mukaan jatkuvalla läsnäololla oli seuraavia vaikutuksia (Hodgnett et al, 2013, Continuous support for women during childbirth):
– Tarvittiin 31% vähemmän synteettistä oksitosiinia
– 28% pienempi riski päätyä synnytyksessä keisarileikkaukseen
– 12% enemmän spontaanisti käynnistyneitä alatiesynnytyksiä
– 9% vähemmän lääkkeellistä kivunlievitystä kuten epiduraalia
– 14% harvemmin lapsi joutui toiselle osastolle
– 34% pienempi todennäköisyys huonolle synnytyskokemukselle.
Nämä hyödyt tulivat esille parhaiten silloin, kun tukea on mahdollisen puolison lisäksi antanut henkilö, joka ei ollut sairaalan työntekijä eikä synnyttäjän omasta sosiaalisesta piiristä vaan oli perheen ja sairaalan ulkopuolinen tukihenkilö eli doula.
Continuous support during labour may improve outcomes for women and infants, including increased spontaneous vaginal birth, shorter duration of labour, and decreased caesarean birth, instrumental vaginal birth, use of any analgesia, use of regional analgesia, low five-minute Apgar score and negative feelings about childbirth experiences. We found no evidence of harms of continuous labour support.
Katy Kozhimannil (2013) Doula Care, Birth Outcomes, and Costs Among Medicaid Beneficiaries tutkimuksen mukaan doulan tarjoaminen sitä haluaville perheille säästää synnytyksenhoidon kuluja.
CONCLUSIONS:
State Medicaid programs should consider offering coverage for birth doulas to realize potential cost savings associated with reduced cesarean rates.
Paluuviite: Kätilön ja doulan yhteistyö - Synnytyksen ABC