synnyttäjä sydänäänimonitorointi

Vanhempien valinta olla kuuntelematta sikiön sydänääniä

Aamulehti kirjoitti jutussaan 13.12. “On ollut toiveita, että seurataan sydänääniä niin vähän kuin mahdollista” – Vastasyntyneitä on vammautunut uuden ilmiön takia”, että lapsia on vammautunut sen vuoksi, ettei synnyttäjä ole suostunut sikiön sydänäänten kuunteluun.

“Suomen Gynekologiyhdistys on saanut hoitohenkilökunnalta huolestuneita yhteydenottoja, jossa toivottiin ohjeita synnytyksen ristiriitatilanteisiin.”

Suomessa synnytystä hoitaa kätilö. Jos synnytyksen kulussa on jotain huolestuttavaa, niin vasta sitten paikalle kutsutaan gynekologi.

Tässä tilanteessa poiketaan jo normaalista synnytyksestä ja kätilö on huomannut jotain huolia synnytyksen kulussa. Kätilö seuraa synnyttäjää monella muullakin tapaa kuin vain sikiön sydänäänikäyrästä, joten huoli voi nousta monella eri tavalla ja silloin kutsutaan paikalle lääkäri.

Jatkuva sikiön sydänääntenseuranta

 Sikiön sydänäänikäyrän ottaminen ja tulkitseminen ei ole oikeastaan kovinkaan helppoa. Kätilö Mikko Tarvonen piti esitelmän aiheesta Kätilöliiton synnytysseminaarissa marraskuussa 2017. Jatkuva sikiön sydänäänikäyrän mittaaminen otettiin käytännöksi ilman tieteellisiä tutkimuksia tai näyttöä sen hyödyistä eikä jatkuva sikiön sydänäänikäyrän ottaminen ole tuonut toivottuja hyötyjä. Päin vastoin. Sikiön rutiininomaisen jatkuvan sydänäänikäyrän käyttöön ottamisen jälkeen tehdyt tutkimukset näyttävät, ettei se tuo hyötyjä, mutta sillä on haittavaikutuksia. Jatkuva sikiön sydänäänikäyrän ottaminen lisää synnytyksen aikaisia toimenpiteitä, imukuppiulosauttoja ja sektioita.

Sydänäänikäyrän tulkinta on myös haasteellista. Mikko Tarvonen kertoi tanskalaisesta tutkimuksesta, jossa sydänäänikäyrien tulkinta vs kyseisen synnytyksen lopputulos mitattuna sikiön voinnilla, oli heikkoa. Parhaiten käyriä pystyi tulkitsemaan nuoret lääkäriharjoittelijat sekä nuoret kätilöt. Tutkimuksen perusteella määrättiin kaikille pakollinen lisäkoulutus käyrien tulkinnasta vuosittain. Tämä ei koskenut Suomea.

Eli synnyttäjät, jotka eivät halua jatkuvaa sikiön sydänäänikäyrän seurantaa ovat ehkä tutustuneet aiheen tutkimuksiin ja sen vuoksi toivovat, ettei heitä altisteta ylimääräisille toimenpiteille. Todennäköisesti tämä toive tarkoittaa tilannetta, kun synnytys edistyy normaalisti.

Jatkuva vs ajoittainen seuranta sydänäänten kuunteluun?

Haluan myös kiinnittää huomiota, että sydänääniä voidaan seurata jatkuvasti tai ajoittain. Näissä on iso ero. Toisessa synnyttäjä valitettavan usein makaa sängyssä mitattavana suurimman osan synnytyksestä ja toisessa synnyttäjä pystyy liikkumaan ja helpottamaan oloaan kaikilla mahdollisilla tavoilla ja sydänääniä seurataan silloin tällöin lyhyen ajan. Sydänääniä voidaan seurata myös suihkussa tai ammeessa eikä synnyttäjän tarvitse maata sängyllä. Meistä vaan usein tulee “potilaita”, kun joudumme piuhoihin ja sitten odotetaan lupaa nousta sängystä, vaikka synnyttäjä ei sellaista edes tarvitse. Tutkitut haittavaikutukset liittyvät jatkuvaan sikiön sydänäänten seurantaan eikä ajoittaiseen.

Totaalikieltäytyminen

Kaikille toimenpiteille on ollut joku tarve, miksi se on kehitetty. On siis tilanteita, missä niitä tarvitaan. Normaali synnytys ei yleensä toimenpiteitä tarvitse. Jos synnyttäjä ei halua jatkuvaa sydänäänikäyrää synnytyksessään, tarkoittaa se yleensä sitä, ettei sitä haluta ilman lääketieteellistä syytä.

Yleensä synnyttäjälle on ok, että sydänääniä seurataan silloin tällöin. Tiukkojen vöiden sijasta voidaan sydänäänianturia pitää paikallaan myös käsin. Tätä olen tehnyt doulana. Ei sen vuoksi, että synnyttäjä kieltäytyi vaan tilanne oli sellainen, että käyrä piirtyi paremmin, kun sitä joku pitää ja olin paikalla auttamassa synnyttäjää, joka sai tämän avulla liikkua vapaasti.

Tilanteita on erilaisia ja pitäisi tietää miksi joku kieltäytyy. Ja oikeastaan mistä kieltäytyy. Kieltäytyykö sikiön hyvinvoinnin seurannasta vai jatkuvasta sikiön sydänäänten seurannasta. Tämä vaikuttaa hyvin paljon siihen mitä tehdään ja miten.

Tulosta synnytysvalmennuksen puutteesta?

Synnytykseen valmistautuminen on äärimmäisen tärkeää. Synnytysvalmennus pitää olla kohdillaan ja kunnollinen. Se, että neuvolassa kehotetaan olemaan valmistautumatta, koska synnytyksen kulkua ei tiedä, on täysin väärä asenne. Koska sitä ei tiedetä, niin sitä suuremmalla syyllä pitää valmistautua.

Pitää valmistautua ymmärtämällä synnytyksen vaiheet ja synnytyksen kulku. Sen lisäksi pitää tietää miksi toimenpiteitä tehdään ja missä tilanteissa niistä on hyötyä (ja milloin haittaa). Näin synnyttäjä pystyy avoimin mielin mennä synnyttämään eikä hänen tarvitse totaalikieltäytyä mistään. Hän myös pystyy paremmin tekemään uusia päätöksiä tilanteen sitä vaatiessa.

 
Marjaana Siivola, doula ja synnytysvalmentaja

Kun synnytysvalmennus on kunnossa, niin synnyttäjä ymmärtää paremmin synnytyksen kulun ja erilaiset vaihtoehdot ja hän pystyy myös muuttamaan mieltään synnytyksen kuluessa tilanteiden muuttuessa. Synnytyksen aikana on vaikea lähteä muuttamaan niitä olettamuksia ja vahvoja mielipiteitä, mitä synnyttäjällä on jo synnytyksestä. Niihin voi ja pitää vaikuttaa jo ennen synnytystä.

– Ehdottoman tärkeää olisi, että tulevan äidin kanssa käytäisiin läpi synnytystoiveita pelkojen ja aiempien kokemusten lisäksi. Silloin äidit saisivat esittää ammattilaiselle kysymyksiä ja saisivat ammattilaisilta perusteluita siitä, miksi mitäkin tehdään. Netin keskustelupalstoilta tietoa ei löydy, Lyyra korosti.

 Nämä keskustelut olisi huomattavasti parempi käydä ennen synnytystä kuin keskustelupalstoilla tai sitten, kun synnyttäjä on synnyttämässä. Synnytyksen aikana ei pysty sisäistämään uutta tietoa kovinkaan hyvin. Kunnollinen synnytysvalmennus ja keskustelut synnytyksestä ovat tärkeässä asemassa parantamassa synnyttäjien ja vauvojen turvallisuutta synnytyksen aikana.

Tilanteet muuttuvat

Synnytyksen kulkua ei voi tietää etukäteen, joten pitää varautua erilaisiin tilanteisiin. Tietoon perustuen voi tehdä toiveita oman synnytyksen hoidosta, mutta pitää silti avoimena muutkin vaihtoehdot. Muuttuneessa tilanteessa synnyttäjälle pitäisi pystyä kertomaan, että nyt ei ole enää täysin normaali synnytys menossa vaan nyt on tarvetta seurata tarkemmin ja tämä myös perustellaan. Jos on aikaisemmin kieltäytynyt sikiön sydänäänten seurannasta, niin kyllä normaali synnyttäjä tässä vaiheessa vaihtaa mieltänsä sydänäänten seuraamisesta ja antaa siihen luvan. Perustelut ovat avainasemassa. Jos vain määrätään, niin saadaan aikaan negatiivinen reaktio, mutta yhdessä keskustellaan ja perustellaan, niin päästään todennäköisesti yhteisymmärrykseen.

Sykkeen seurannasta kieltäytyjät ovat vain murto-osa luonnonmukaista synnytystä haluavista. Heistäkin monet saadaan muuttamaan synnytyksessä mieltään, jos tilanne sitä vaatii.

Jukka Uotila, Tampereen yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri naistentautien ja synnytyksen vastuualue

 Iltalehtikin kirjoitti aiheesta otsikolla: LM: Vastasyntyneitä vammautunut uuden ilmiön takia – Kätilöliitto vastaa kohuun: ”hyvin marginaalinen ilmiö”

– Luomusynnyttäminen ei millään tavoin tarkoita piittaamattomuutta sikiön voinnista synnytyksen aikana tai halusta kieltäytyä lähtökohtaisesti kaikista synnytykseen liittyvistä toimenpiteistä, Marjo Lyyra [Kätilöliiton puheenjohtaja] korosti.

Juuri näin. Luomusynnytystä tarjotaan syyksi nyt vaikka ja mihin, mutta se ei liity rokotuksiin eikä myöskään totaalikieltäytymiseen.

Kiitos Marjo Lyyra viisaista sanoistasi.
 

Iltalehti uutisoi asiasta näin:  Trendikkääseen luomusynnytykseen liittyy riskejä – vaikka synnytys pitkittyisi, jotkut eivät halua, että siihen puututaan.

– Ei kukaan synnyttäjä halua, että puututaan synnytykseen sen enempää kuin on pakko. Asioita ei pitäisi tehdä ilman syytä. En ole törmännyt siitä, että äiti kieltäytyisi näistä asioista, silloin kuin niille on selkeä lääketieteellinen indikaatio.

 
Suomen Doulat ry:n puheenjohtaja Karoliina Helle

Tällä hetkellä synnytystenhoito on sen verran medikalisoitunut, että se haittaa jo synnytyksen normaalia kulkua ja johtaa lisääntyneisiin toimenpiteisiin. Synnyttäjät, jotka ovat tästä tietoisia osaavat pyytää sitä, ettei synnytykseen puututa ilman lääketieteellistä syytä. Ja tämä on niin synnyttäjän, vauvan kuin sairaalan etu.

Miksi gynekologit nostavat asian esille?

Se, että gynekologit näkevät tätä työssään, on minusta erittäin yllättävää. Jos gynekologi tulee mukaan synnytyksen hoitoon, synnytyksessä on jokin tilanne päällä, mikä vaatii joko tarkempaa seurantaa tai puuttumista. Tällöin synnyttäjälle pitää kertoa riittävällä tasolla mitä on tapahtunut, mitä on huomattu ja miksi ollaan huolissaan. Sen jälkeen perustellaan, mitä tehdään ja miksi se auttaa juuri tässä tilanteessa. Jokainen, joka ymmärtää tämän, myöntyy toimenpiteeseen tai hän osaa kertoa kieltäytymisen syyn ymmärrettävästi muille.

Vanhemmalla on oikeus tässäkin tilanteessa kieltäytyä, mutta ne ovat erittäin harvinaisia tilanteita. Yleensä kieltäytyminen johtuu siitä, ettei ymmärretä tilannetta. Lääkärille voi olla turhauttavaa selittää näitä asioita, mutta se on kuitenkin lääkärin velvollisuus. Lääkärille kaikki on hänen näkökulmastaan selvää, mutta näin se ei yleensä ole synnyttäjälle. Iso osa synnytystraumoista johtuu juuri siitä, ettei synnyttäjä tiennyt mitä tapahtuu ja miksi ja hän joutui johonkin pyöritykseen, missä hän ei ollut enää itse toimijana.

Tätäkin voidaan ehkäistä synnytysvalmennuksella. Synnytysvalmennuksen jälkeen vanhemmat ovat tiedostavampia ja vastaanottavaisempia sille tiedolle, mitä lääkäri heille antaa. Tällöin kätilön ja lääkärin on helpompi (ja nopeampi) selvittää tilanne ja synnyttäjä pysyy perillä, missä mennään ja miksi tilanne vaatii puuttumisen.

Toivon kovasti, että Gynekologialiiton toimintaohjeet antavat ohjeet miten selkeästi tuoda tilanne synnyttäjän tietoon ja että he osaisivat kansankielellä kertoa missä mennään ja miksi pitää tehdä toimenpiteitä. Vielä, jos gynekologeille annetaan riittävästi aikaa selvittää tilanne perheen kanssa, niin olemme jo lähellä sitä, että synnyttäjä pystyy tekemään tietoisia päätöksiä ja niitä voidaan tehdä hyvässä yhteisymmärryksessä. Silloin kukaan ei vaarantuisi eikä vaarantaisi omaa tai toisen terveyttä.

Suomen synnytyskulttuurin kehittäminen koskee muutakin kuin sydänääniä

Sydänäänten kuuntelun lisäksi Suomessa tulisi kehittää synnytystenhoitoa kehittämällä riskisynnyttäjien hoitopolun rinnalle myös normaalisynnytyksen hoitopolku: Lue kirjoittamani Helsingin sanomien mielipidekirjoitus tästä.

Blogikirjoitus julkaistiin ensin Doulesin blogissa ja tämä sydänääniä-juttu julkaistaan täällä luvalla.

Kommentoi