WHO:n artikkelissa: A “good birth” goes beyond having a healthy baby Dr Simelela nostaa esiin sen, että synnytys ei ole vain fyysinen suoritus.

Tässä käyn läpi artikkelin pääsanomaa.

Normaali raskaus, missä ei ole ollut mitään ongelmia, tulisi päättyä terveen lapsen saamiseen. Harmillisesti tämä prosessi liian usein hoidetaan korkean riskin tapahtumana, koska pelätään ongelmia (edes ilman mitään indikaatioita ongelmista). Tämä on johtanut siihen, että maailmanlaajuisesti keskitymme liikaa kliinisiin lopputuloksiin, jotka toki ovat tärkeitä, mutta ne eivät voi johtaa turhiin toimenpiteisiin tai yli ajaa naisen omien toiveiden yli.

Naiset raportoivat enenevissä määrin huonosta ja jopa loukkaavasta kohtelusta kaikkialla maailmassa ja kaikissa kulttuureissa. Tämä voi varjostaa naisen elämän yhtä tärkeimpää käännekohtaa: sitä päivää, kun hän toivottaa vauvansa tervetulleeksi maailmaan.

Olennaista on, että synnyttäneet ja vauvat sekä selviävät, mutta myös voivat hyvin.

Dr Simelela

Naiset ja vauvat hoidon keskipisteeseen

Meidän tulisikin kannustaa naisia synnyttämään terveydenhoidon ammattilaisten kanssa ja tämä on vähentänyt vastasyntyneiden ja synnyttäjien kuolleisuutta vuosikymmenien ajan. Silti meidän äitiyshuollossa on parantamisen varaa.

Jotta pystymme saavuttamaan kestävyystavoitteen numero 3 eli ”taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille”, me emme voi keskittyä pelkästään synnytyksestä selviämiseen. Laadukkaalle äitiyshuollolle ja vastasyntyneen hoidolle raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan aikana on olennaista, että synnyttäneet ja vauvat sekä selviävät, mutta myös voivat hyvin.

WHO:n synnytystenhoidon määrittely

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee, että laadukas hoito tulisi sisältää laadukasta kliinistä hoitoa, mutta myös synnyttäjän kokemuksen huomioimista. WHO:n uudet hoitosuositukset asettavat maailmanlaajuiset standardit synnytyksen hoidolle. Nämä suositukset siirtävät synnyttäjän ja vauvan hoidon keskiöön, jotta voimme saavuttaa mahdollisimman parhaan fyysisen, emotionaalisen ja psyykkisen lopputuloksen.

Naiskeskeisen hoidon kriittisiä komponentteja ovat:

  • vältetään turhia lääketieteellisiä toimenpiteitä
  • kannustetaan synnyttäjiä liikkumaan vapaasti synnytyksen aikana
  • annetaan synnyttäjien itse valita asentonsa synnytyksen aikana
  • synnyttäjät saavat valita tukihenkilönsä
  • turvataan yksityisyys ja luottamuksellisuus
  • tarjotaan riittävästi tietoa kivunlievityksestä

Laadukas hoito tulisi sisältää laadukasta kliinistä hoitoa, mutta myös synnyttäjän kokemuksen huomioimista.

Dr Princess Nothemba Simelela

Jokainen synnytys on ainutlaatuinen

WHO suosittaa huomioimaan, että aikaisempi suositus kohdunsuun aukeamiselle (1 cm/h) aktiivisen synnytyksen aikana, ei päde kaikkiin synnyttäjiin, eikä se ole luotettava menetelmä arvioimaan synnytyksen riskejä. Tämä ei saisi olla rutiinisti syy tehdä toimenpiteitä nopeuttamaan synnytystä.

Nämä ohjeet ovat askel pyrkimykseen vähentää tämän hetken korkeita turhien tai toimimattomien toimenpiteiden määrää. Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika ovat ikimuistoisia hetkiä synnyttäjän elämässä. Näiden ohjeiden noudattaminen parantaa tätä kokemusta synnyttäneiden keskuudessa kaikkialla maailmassa.

Dr Princess Nothemba Simelela, WHO Assistant Director-General for Family, Women, Children and Adolescents

Suomen synnytystenhoidon tilanne

Suomessa kaikki synnyttäjät, myös matalan riskin synnyttäjät, hoidetaan korkean riskin synnyttäjinä, mikä tutkitusti lisää toimenpiteiden riskiä. WHO peräänkuuluttaa kaikkien maiden tekevän normaalisynnytyksen hoito-ohjestukset, mutta niitä ei ole sinnikkäästä yrittämisestä Suomeen saatu. (Lue HS:ssä julkaistu mielipidekirjoitus)

Suomessa tehdään rutiinisti toimenpiteitä, joiden hyötyjä ei pystytä näyttämään tai tutkimukset ovat jo näyttäneet haitallisiksi. Lähes kaikki synnyttäjät altistetaan rutiinitoimenpiteille ilman lääketieteellistä syytä.

Synnytysväkivalta kitkettävä

Synnytysväkivalta on todellisuutta myös meillä. Keväällä 2019 alkanut Minä myös synnyttäjänä -kampanja on tuonut sen ilmenemistä onnistuneesti esille. Synnytysväkivaltaa esiintyy kaikkialla ja YK tutkii asiaa parhaillaan. 2018 YK pyysi kaikilta mailta kokemuksia synnytysväkivallasta. Suomesta siihen vastasi Valtioneuvosto ja Aktiivinen synnytys ry Mnä myös synnyttäjänä kampanjan kautta. Tuo raportti on juuri valmistunut ja raportin käsittelyä voi kuunnella esimerkiksi YK:n kokouksen nauhoitteesta: Aiheen käsittely alkaa noin kohdasta 1h 30min.

LUE: YK:n asiantuntija obstetrinen väkivalta on laaja ihmisoikeusongelma.

Suomen synnytystenhoidon kliiniset tulokset ovat loistavia ja meillä on aivan mahtavia kätilöitä synnytyssairaaloissa. Meidän tulisi muuttaa meidän järjestelmää niin, että nämä loistavat ammattilaiset pystyisivät tekemään työnsä näiden suositusten mukaisesti.

Näyttöön perustuva hoito vaatii lisäksi myös kunnollisen synnytykseen valmistautumisen sekä doulan kaikille sitä haluaville.

Synnytystraumat huomioitava hoidossa

Synnytystraumat ovat synnytysväkivallan kanssa tabuja. Meillä ei uskota synnyttäneitä, jotka hakevat apua synnytystraumasta johtuen. Liian usein heitä vähätellään tai leimataan masentuneiksi.

Masentuneisuus on täysin eri asia kuin traumatisoituminen, ja niitä hoidetaan täysin eri tavoin. Jos traumatisoitunutta hoidetaan PTSD:n sijaan masentuneisuutena tai jätetään hoitamatta, seuraukset ovat katastrofaaliset perheelle ja yhteiskunnalle. Trauman viivästynyt hoitaminen on paljon vaativampaa ja aikaa vievää kuin mitä sen hoitaminen heti olisi.

Perheiden kuuluu saada kunnioittavaa ja oikea-aikaista hoitoa myös synnytystrauman kokemisen jälkeen.

Synnytysvalmennus kuntoon

80% kätilöistä on sitä mieltä, etteivät perheet valmistaudu riittävästi synnytykseen ja 86% on sitä mieltä, että tällä on vaikutuksia synnytyksen kulkuun (kyselytutkimus). Valmistautumattomuus lisää mm. toimenpiteiden määrää ja vähentää synnytystyytyväisyyttä.

Synnytysvalmennus sisältyy lain mukaan neuvolan palveluihin ja sen saa myös ulkoistaa. Tällä hetkellä synnytysvalmennus ei täytä lain vaatimuksia monessakaan kunnassa. Riittävän laajan ja käyttäjälähtöisesti rakennetun synnytysvalmennuksen tarjoaminen olisi kustannustehokas tapa vähentää turhia toimenpiteitä ja lisätä hyvien synnytyskokemusten määrää.

Doula kaikille sen haluaville

Doula on synnyttäjän tukihenkilö raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan. Hän tukee hoidon jatkuvuutta eikä doula vaihdu kesken synnytyksen. Doulan näyttöön perustuvat hyödyt on näytetty toteen monissa tutkimuksissa. Doulan läsnäolo mm. vähentää synnytyksen aikaisia toimenpiteitä, jopa sektioita, lyhentää synnytyksen kestoa ja ehkäisee synnytyksen jälkeistä masennusta.

Jokaisen perheen tulisi saada doula sitä halutessaan osana julkista terveydenhoitoa. Lue aiheesta lisää seuraavista kirjoituksista:

Synnytyksenhoidon tilaa pitää meilläkin parantaa. Kliinisesti ollaan huippuluokkaa, mutta liian usein synnyttäjien henkinen terveys menee voimistumisen sijaan heikomaksi synnytyksenhoidon seurauksena.