Maailma on jakautunut äitiyshuollossa kahteen osaan. Osa synnyttäjistä ei pääse hoitoon ja toisille tehdää turhia rutiinitoimenpiteitä haitaksi asti. Tähän asti monet suuret kansainväliset järjestöt, kuten kätilöiden maailmaliitto ICM, Maailman terveysjärjestö WHO ja gynekologien ja obstetrikkojen järjestö FIGO, ovat julkaisseet omia ohjelmiaan synnytystenhoidon kehittämiseen. Nyt he ovat huomanneet synnytystenhoidon ongelmien kasvun ja heidän erilliset intressit ovat kasvaneet yhteen isommaksi yhtenäiseksi ongelmaksi.  WHO, FIGO, ICM, DONA International, Lamaze sekä monet muut järjestöt, liitot ja yhdistykset ovat nyt liittyneet yhteen ja julkaisseet aloitteen “The International Childbirth Initiative (ICI)” eli kansainvälinen synnytysaloite.

 

International childbirth initiative (ICI)

Aloite: The International Childbirth Initiative (ICI)

Aloitteen tavoitteena on antaa suuntaviivat turvalliseen ja kunnioittavaan äitiyshuoltoon ja lastenhoitoon.

The International Childbirth Initiative sisältää kaksitoista askelta tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Käänteentekevää tässä on se, että turvallisuudessa kiinnitetään huomiota myös muihin osa-alueisiin kuin vain lääketieteelliseen turvallisuuteen.

Koko aloite on luettavissa täältä

The International Childbirth Initiative (ICI)

Askeleet

Listaan aloitteen askeleet tähän alkuperäisinä, sillä en ole kääntäjä ja haluan tiedon tulevan täysin oikein. Lisäksi mukana pohdintaa, missä Suomessa näiden askelien osalta mennään ja mitä voisimme tehdä paremmin.

Step 1 Treat every woman and newborn with compassion, respect and dignity, without physical, verbal or emotional abuse, providing culturally safe and culturally sensitive care that respects the individual’s customs, values, and rights to self–expression, informed choice and privacy.

Pääosin askel 1 toteutuu, mutta silti kuulen liikaa tilanteista, joissa tämä ei ole toteutunut. Saan jatkuvasti yhteydenottoja, joissa hoidon aikana on koettu olevan liukuhihnalla eikä odottaja ole tullut kohdatuksi. Tietoinen päätöksenteko ei myöskään toteudu. Kivulias sweep tehdään sisätutkimuksessa kertomatta tai scalp-anturi laitetaan vauvalle siitä synnyttäjälle kertomatta ja samalla puhkaistaan kalvot kertomatta. Epiduraalista kerrotaan, ettei sillä ole vaikutuksia vauvaan. Näitä kokemuksia ei saisi tulla.

Tietoinen päätöksenteko on yksi tärkeimmistä synnytyksessä koetuista asioista tulevaisuutta ajatellen. Jos odottajalle tai synnyttäjälle ei kerrota, mitä tapahtuu ja miksi, niin hänen luottamuksensa hoitohenkilökuntaan ja itseensä voi laskea huomattavasti hankaloittaen tulevaisuuden elämää ja toimimista sekä vanhempana, että myöhemmin hoitoon hakeutuessa.

Step 2 Respect every woman’s right to access and receive non-discriminatory and free or at least affordable care throughout the continuum of childbearing, with the understanding that under no circumstances can a woman or baby be refused care or detained after birth for lack of payment.

Suomessa on mahtava äitiyshuolto, joka on lähes ilmaista ja se on pääosin kaikkien saatavilla. Oma normaali alatiesynnytys Coloradossa maksoi $17 000 sekä korkeat terveysvakuutusmaksut kuukausittain. Todellakin osaan nyt arvostaa sitä, että riippumatta miten synnytyksesi menee ja mitä siinä tarvitset, maksat vain vuorokausimaksut.

Suomessa synnyttämisen hinta ei vaikuta lastenhankintaan, mutta Coloradossa osan piti ensin säästää synnytykseen rahaa ennen kuin he uskalsivat yrittää tulla raskaaksi.

Step 3 Routinely provide the MotherBaby-Family maternity care model integrating the midwifery scope of practice and philosophy that can be practiced by all maternity care professionals in all settings and at all levels of care provision.

Meillä kätilöt ovat onneksi pysyneet synnytysten hoidossa mukana, vaikka osassa maailmaa kätilön ammattia on rajoitettu tai se on jopa kielletty. Kätilö on normaalin fysiologisen synnytyksen asiantuntija ja synnytyslääkäri on ongelmien asiantuntija. Kätilö pystyy seuraamaan normaalia synnytyksen fysiologian vaihtelua ja näkee, milloin se vaatii tarkempaa seuraamista. Sektioprosentit ovat yleensä sitä korkeammat, mitä enemmän synnytyslääkärit ovat kätilön sijasta pääosassa synnytyksen hoidossa.

Kätilöitä on “midwifery model” tai “medical model” edustajia. Suomessa kätilöt opiskelevat ensin sairaanhoitajiksi, joten heidät luetaan usein medikaalisen kätilömallin edustajiksi. Muutamia kätilöopiskelijoita on hakeutunut harjoitteluun ulkomaille kätilömallin-tyyliseen oppiin ja meillä on tällä hetkellä näiden molempien mallien edustajia.

Step 4 Acknowledge the mother’s right to continuous support during labour and birth and inform her of its benefits, and ensure that she receives such support from providers and companions of her choice.

Askeleen mukaan synnyttäjälle pitää tarjota jatkuvaa tukea synnytyksen aikana sekä vahvistaa synnyttäjän oikeutta saada jatkuvaa tukea hänen valitsemaltaan henkilöltä. Tämä sisältää lapsen isän, kumppanin, perheenjäsenen, doula tai kenet tahansa synnyttäjä haluaa tuekseen pyytää.

Askeleen mukaan jatkuva tuki synnytyksen aikana parantaa synnytyksen lopputulosta niin synnyttäjän kannalta kuin vauvankin kannalta. Hyödyt sisältävät mm. seuraavaa:

  • positiivisempi kokemus synnytyksestä
  • suurempi todennäköisyys spontaanille alatiesynnytykselle
  • synnytyksen lyhyempi kesto
  • vähemmän sektiosynnytyksiä
  • vähemmän imukuppiulosauttoja
  • vähemmän tarvetta puudutteille
  • vauvalla vähemmän huonoja Apgar-pisteitä

Jatkuva tuki synnytyksen aikana näyttää olevan hyödyllisin silloin, kun sitä tarjoaa henkilö, joka on paikalla juuri sitä varten, antamassa tukea synnyttäjälle, eikä ole synnyttäjän omasta sosiaalisesta piiristä, on kokenut tarjoamaan tukea synnytyksessä ja hänellä on doulakoulutus.

Mitä Suomen äitiyshuolto voi tehdä tämän askeleen saavuttamiseksi?

Suomen tulisi tarjota doulapalvelua osana julkista terveydenhoitoa. Kuten edellä nähdään, doulan läsnäolon merkitys perheen hyvinvoinnille on suuri ja sillä on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia. Doulapalvelu on lisäksi kustannustehokas palvelu, sillä sen tuomat hyödyt tuovat suoraa säästöä vähentyneinä toimenpiteinä, mutta myös pitkällä tähtäimellä toimenpiteiden vähyys lisää fyysistä ja henkistä hyvinvointia vuosiksi eteenpäin.

Doulapalvelu tulee säästämään yhteiskunnan varoja ja se lisää perheiden hyvinvointia. Doulapalvelu lisää jopa syntyvyyttä, sillä se vähentää synnytyspelkoja sekä synnytystrauman muodostumista, jotka rajaavat tällä hetkellä monen perheen lapsilukua.

Doulapalvelun tarjoamisen voisi aloittaa HYKSin alueen sairaalassa tai jossain pääkaupunkiseudun kunnassa. Täällä doulatoiminta on jo vakiintunutta ja yhteistyö sairaaloissa kätilöiden ja doulien kesken toimii hyvin. Kaikki ovat tietoisia doulan toimenkuvasta, joka täydentää kätilön toimenkuvaa.

Annan mielelläni lisätietoa ja lisää voit lukea blogikirjoituksesta: Doulan hyödyt julkiselle terveydenhuollolle. -Marjaana Siivola

Step 5 Offer non-pharmacological comfort and pain relief measures during labour as safe first options. If pharmacological pain relief options are available and requested, explain their benefits and risks.

Synnyttäjälle tulee tarjota lääkkeettömiä kivunlievityksiä ensimmäisinä vaihtoehtoina ja kertoa synnyttäjälle niiden hyödyt normaalin synnytyksen kululle.

Synnyttäjälle (ja hänen kumppanilleen) tulee tarjota valmennusta siitä, kuinka käyttää lääkkeettömiä menetelmiä, kuten hengitystä, kosketusta, halaamista, hierontaa, rentoutusmenetelmiä ja veden käyttöä synnytyksen aikana.

Jos lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät ovat saatavilla ja synnyttäjä niitä pyytää, hänelle pitää kertoa niiden hyödyt ja haitat. Henkilökuntaa pitää kouluttaa kaikkiin kivunlievitysmenetelmiin ja heidän tulee kunnioittaa synnyttäjän toiveita ja tietoon perustuvia päätöksiä niiden käytöstä lisätäkseen synnyttäjän hyvinvointia ja luottamusta itseensä.

Mitä meillä on tehtävissä?

Meidän tulee ehdottomasti parantaa synnyttäjien valmistautumista synnytykseen. Kysely kätilöille vahvisti tiedon, että tällä hetkellä synnyttäjät eivät valmistaudu riittävästi.

80% kätilöistä kertoi, etteivät perheet valmistaudu riittävästi ja 85% kertoi, että sillä on kielteisiä vaikutuksia synnytyksen kulkuun.

Neuvolat ovat tällä hetkellä vastuussa synnytysvalmennuksen pitämisestä, mutta heillä ei ole resursseja sen pitämiseen. Tässä tekniikka oikein käytettynä pystyy auttamaan.

“Kylmät” esittelyvideot netissä, jotka on tehty ammattilaisten näkökulmasta, eivät korvaa kunnollista synnytysvalmennusta. Sen sijaan käyttäjälähtöinen palvelukehitys ja synnytysvalmentajan kontakti pystyvät tarjoamaan hyvän synnytysvalmennuskokonaisuuden, missä hyödynnetään myös tekniikkaa.

Synnytyksen ABC:n synnytysvalmennus on kehitetty käyttäjälähtöisillä tuotekehitysmenetelmillä palvelemaan käyttäjiä. Ei kätilön tai synnytysvalmentajan ammattinäkökulmasta vaan odottajien näkökulmasta. Odottajat, kätilöt ja neuvolan terveydenhoitajat ovat osallistuneet sisällön koostamiseen, mutta pääpaino on ollut odottajien kuulemisella. Valmennus sisältää myös kaiken Valtioneuvoston vaatima sisällön eli se sopii korvaamaan mm. neuvolan perhevalmennuksen synnytysosuuden. Kun vanhemmat käyttävät kurssiin keskimäärin 4-5h, niin se on paljon enemmän kuin mitä perhevalmennuksessa synnytyksestä puhutaan. Valmennuksen laatu myös pysyy koko ajan korkeana. Yksi tärkeimmistä asioista on myös se, että Synnytyksen ABC:n valmennukseen kuuluu yhteydenpito eli chat, soitto, sähköposti, Whatsapp ja Messanger ovat jatkuvasti käytössä, kun synnytysvalmentaja on saatavilla eli “menee käyttäjän luo” eikä päinvastoin.

Step 6 Provide evidence-based practices beneficial for the MotherBaby-Family throughout the entire childbearing continuum.

Tutkimustiedon jalkauttaminen on Suomessa yllättävän hidasta. Se on ollut usein myös asenteista kiinni. Hyvä esimerkki on vesisynnytykset. Niitä pidettiin Suomessa pitkään vaarallisina. Pikku hiljaa maailmalta kantautui tietoa niiden turvallisuudesta, kätilöt järjestivät kansainvälisiä koulutuksia, mutta silti ylilääkärit kielsivät veteen synnyttämisen. Tänä vuonna tässä on kuitenkin tullut nopea käänne vesisynnytysten puolesta ja monessa sairaalassa on “annettu lupa” synnyttää veteen. Tämän muutoksen eteen tehtiin paljon töitä ja nyt se tuottaa tulosta. Kiitos aktiivisten ja peräänantamattomien kätilöiden, jotka pitkään jaksoivat kertoa tutkimustuloksista ja veteen synnyttämisen turvallisuudesta. Ihan kaikissa sairaaloissa ei vielä 2018 saa synnyttää veteen, mutta onhan se tulevaisuutta.

Seuraavaksi haluan nähdä, että tutkimustuloksiin perustuva doulapalvelu saataisiin osaksi julkista terveydenhuoltoa ja jokainen, joka haluaa doulan, sellaisen myös saisi. Tällä olisi isoja hyötyjä perheiden terveyden parantamiseen ja vielä kustannustehokkaasti.

Step 7 Avoid potentially harmful procedures and practices that have insufficient evidence of benefit outweighing risk for routine or frequent use in normal pregnancy, labour, birth, and the post-partum and neonatal period.

Ylihoitaminen on todellisuutta Suomessa. Tästä oli tänä vuonna iso kansainvälinen konferenssikin Suomessa, mutta silti sen hyväksyminen on täällä ollut erittäin vaikeaa.

Esimerkiksi sydänäänten jatkuva seuranta on todettu olevan haitallista. Se otettiin käyttöön laitevalmistajien lobbauksen ansiosta ilman tutkimustietoa. Jälkikäteen tehdyt tutkimukset ovat tuoneet selvästi ilmi jatkuvan sydänäänten seurannan haitat ilman hyötyjä. Jatkuva seuranta ilman lääketieteellistä syytä (kuten esim. epiduraalin ottaminen tai synteettisen oksitosiinin käyttö) ei tuo niitä hyötyjä, joita sen oletettiin tuovan. Haitat puolestaan on tutkimuksilla jo todistettu. Silti synnyttäjä helposti “unohdetaan” käyrille, mikä häiritsee synnyttäjän liikkumista ja lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien käyttämistä (askel 1) .

Toinen esimerkki on synteettisen oksitosiinin käyttö synnytyksen aikana. Sen pitkä käyttö altistaa mm. verenvuodolle synnytyksen jälkeen, kun kohtu ei sen vuoksi enää supistu normaalisti. Tällaiset verenvuodot ovat hengenvaarallisia ja monet synnyttäjät sitten ovat tyytyväisiä, että olivat sairaalassa synnyttämässä, kun tuli niin kova verenvuoto. Vaikka tosi asiassa se oli sairaalassa annettava toimenpide, mikä sen vuodon aiheutti. Toki synteettistä oksitosiinia annetaan myös tarpeeseen, mutta sen käyttö on tällä hetkellä erittäin laajaa. THL:n tilastoissa näkyy kovat prosentit oksitosiinin käytölle, mutta niistä ei käynyt ilmi missä vaiheessa ja minkä vuoksi synteettistä oksitosiinia oltiin käytetty (esim. käynnistys, vauhditus vai jälkeisvaihe).

Step 8 Implement measures that enhance wellness and prevent illness for the MotherBaby-Family, including good nutrition, clean water, sanitation, hygiene, family planning, disease and complications prevention and pre-and-post natal education.

Tämän askeleen asiat ovat meillä hyvin. Meillä on ruokaa ja puhdasta vettä, viemärit, korkea hygienia ja sairauksien hoito on korkealuokkaista. Se, missä on parantamisen varaa, on valmennus, sillä meillä on aikaisempaa vähemmän kontaktia lapsiperheisiin ennen kuin saamme omia lapsia. Aikaisemmin neuvolan perhevalmennus oli laajempi ja pidempi, mutta sitä ollaan kustannussyistä karsittu. Nyt pitäisi tutkia, miten valmennukseen laitetut rahat tuovat hyvinvointia ja vähentävät kustannuksia. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa ja todennäköisesti parantaisi perheiden pitkän ajan hyvinvointia.

Step 9 Provide appropriate obstetric, neonatal, and emergency treatment when needed. Ensure that staff are trained in recognizing (potentially) dangerous conditions and complications and in providing effective treatment or stabilization, and have established links for consultation and a safe and effective referral system.

Tässä Suomi on maailman kärkeä. Meillä on korkealuokkaiset osaajat tekemässä tätä työtä. Korkealuokkaisia synnytyssairaaloita, joiden hoitotulokset ovat olleet erittäin hyviä, on kuitenkin lakkautettu. Tämän seurauksena esimerkiksi kaukana asuvien synnyttäjien käynnistykset ovat lisääntyneet ja matkasynnytysten määrä on kasvussa. Sairaaloiden lakkautusten vaikutukset niin henkiinjäämiseen kuin myös tulevaisuuden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin pitää tutkia tarkasti ennen kuin tätä suuntausta jatketaan.

Step 10 Have a supportive human resource policy in place for recruitment and retention of dedicated staff, and ensure that staff are safe, secure, respected and enabled to provide good quality, collaborative, personalized care to women and newborns in a positive working environment.

Meidän tulisi arvostaa meidän kätilöitä entistä enemmän. Heillä on pitkä koulutus, kolmivuorotyö ja valtava vastuu toisen ihmisen hengestä. Ja silti me ei arvosteta heidän työtään niin, että se näkyisi heidän palkkapussissaan tai muuten heidän työssään ja elämässään.

Meillä on valtavasti hyviä tekijöitä, jotka eivät voi tehdä koulutusta vastaavaa työtä, koska emme tarjoa heille sisäilmalta terveitä tiloja tai pilataan terveitä tiloja tuomalla sinne saastuneita tavaroita. Lisäksi valtava työmäärä ja lisääntyvät vastuut ajavat kätilöitä uupumukseen.

Kätilöiden tilanteeseen voisi tuoda helpotusta myös vanhempien toivoma omakätilöjärjestelmä. Siinä tavoitetta entistä paremman äitiyshuollon kehittämiseen.

Step 11 Provide a continuum of collaborative care with all relevant health care providers, institutions, and organizations with established plans and logistics for communication, consultation and referral between all levels of care.

Meillä on hieno ilmainen neuvolajärjestelmä ja hieno erikoissairaanhoidon synnytyssairaalajärjestelmä. Mutta valitettavasti nämä ovat tällä hetkellä liian erillään. Hoidon jatkuvuus ei käyttäjän näkökulmasta toimi.

Ymmärrän, että järjestäjän näkökulmasta jatkuvuus toimii, kun synnyttäjän tiedon siirtyvät neuvolasta sairaalaan, mutta henkilöille hoidon jatkuvuus on sitä, että siellä kohdataan ihmisiä, jotka he tuntevat tai jotka edes tietävät siitä toisesta järjestelmästä. Tällä hetkellä monet asiakkaat soittavat doulalle, että mihin heidän tulisi eri asioissa ottaa yhteyttä: neuvolaan, sairaalaan vai terveyskeskukseen. Neuvolassa ei useinkaan tiedetä sairaalan toimintatavoista eikä sairaalassa saadakaan näkyviin neuvolan tietoja. Tällaisia epäjatkuvuuskohtia on meidän järjestelmässämme paljon ja hoitopolut tulisi suunnitella plussauksesta synnytykseen. Tällä hetkellä on erilaisia hoitopolkuja, mutta ne eivät ole vielä kattavasti alusta loppuun olevia polkuja.

Step 12 Achieve the 10 Steps of the revised Baby-Friendly Hospital Initiative (2018)-Protecting, promoting and supporting breastfeeding in facilities providing maternity services.

Tämän meillä on panostettu paljon ja yhä useampi sairaala on hakemassa tai hakenut vauvamyönteisyyssertifikaattia. Tässä otetaan huomioon miten sairaalan toimintatavat vaikuttavat imetyksen onnistumiseen. Muutokset ovat usein pieniä, mutta niillä on erittäin merkittävä rooli imetyksen onnistumisessa. Huomioitavaa on, että tämän ohjelman sisältä on päivitetty tänä vuonna.

Suomessa halu täysimettää on kova, mutta sen imetysonnistuminen tippuu 2kk iässä. THL:n tutkimuksessakin 2016 imetysohjauksen puute näkyi vahvasti ja siihen ollaan juuri nyt panostamassa sairaaloissa kovasti.

Miten tästä eteenpäin

Toivon kovasti, että Suomessa THL, kunnat ja synnytyssairaalat perehtyvät tähän aloitteeseen.

Meillä kliininen terveydenhoito on huippuluokkaa, mutta silti aiheutamme myös paljon haittaa tämän hetken toiminallamme. Sillä on suorat vaikutukset syntyvyyteen ja perheiden lapsilukumäärään. Tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat enemmän lapsia kuin mitä heille tällä hetkellä syntyy. Siihen on paljon yhteiskunnallisia syitä, mutta osansa on myös sillä, miten tällä hetkellä kohtelemme perheitä ja synnyttäjiä.

Doules on syntynyt parantamaan perheiden hyvinvointia parantamalla synnytykseen valmistautumista (askel 5) sekä tarjoamalla perheille tukea, tietoa ja hoidon jatkuvuutta doulapalvelun kautta (askel 4).

Doulesin visio on tarjota perheille paras mahdollinen alku, mistä on hyvä ponnistaa kohti hyvinvoivaa perhettä.

Paras alku perheellesi Doules Doula Marjaana