synnytystrauma tulee hoitaa

Synnytystrauma voi altistaa ahdistukselle lapsivuodeaikana

Synnytystrauma vaikuttaa usein lapsivuodeaikaan. Riippuen vähän trauman synnyn syistä ja ajankohdasta, synnytystrauma voi tuntua synnyttäjässä heti synnytyksen jälkeen (jolloin se on helpompi havaita), mutta usein synnytystrauma alkaa tuntumaan vasta sitten, kun arki vauvan kanssa alkaa asettumaan.

Tässä tutkimuksissa tehtiin kymmenelle synnytystrauman kokeneelle vanhemmalle syvähaastattelu, missä käsiteltiin heidän ensimmäisen vuoden kokemuksia ja miten he kokivat itsensä vanhempina.

Synnytystrauman tiedetään nostavan mielenterveysongelmien riskiä, kiintymyssuhde voi jäädä heikoksi ja vanhempi kokee usein olevansa “huono vanhempi”.

Tässä suoria otteita tutkimuksesta, niin aihe ei vääristy kääntämisestä.

A phenomenological exploration of parenting after birth trauma: Mothers perceptions of the first year

https://www.womenandbirth.org/article/S1871-5192(19)31094-7/fulltext

Findings

Women who experienced birth trauma often described disconnection to their infants and lacking confidence in their parental decision making. Many perceived themselves as being ‘not good enough’ mothers. For some women the trauma resulted in memory gaps of the immediate post-partum period which they found distressing, or physical recovery was so overwhelming that it impacted their capabilities to parent the way they had imagined they would. Some women developed health anxiety which resulted in an isolating experience of early parenthood.

Conclusions

Women who have suffered birth trauma may be at risk of increased fear and anxiety around their child’s health and their parenting abilities. Some women may experience this as feeling a lower emotional attachment to their infant. Women who experience birth trauma should be offered support during early parenting. Mother-Infant relationships often improve after the first year.

Synnytystraumalla lapsen koko elämään vaikuttavat seuraukset

Synnytystrauma jää usein terveydenhoitojärjestelmältä huomaamatta ja diagnosoimatta. Olen seurannut muutamien synnyttäjien hakeutumista hoitoon, mutta hoitoa on ollut todella vaikea saada. Trauma sekoitetaan liian usein synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja hoito on silloin väärä. Väärän diagnoosin ja hoidon saaminen voi pahentaa alkuperäistä traumaa.

Liian usein vanhempi uupuu hoidon etsimisen alle ja jää vaille hoitoa, jolloin koko perhe kärsii. Vanhempien keskinäinen suhde voi joutua koetukselle, kiintymyssuhde vauvaan jäädä heikoksi ja vanhemman huonommuuden tunne kasvaa vuosi vuodelta heikentäen vanhemmuutta. Tästä huonon kierteestä tulisi päästä eroon mahdollisimman pian, sillä trauma itsessään ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa vaan se on sitten vasta hoitamattomuuden tulosta, mikä olisi ennaltaehkäistävissä.

Synnytystrauma voi tulla kohtaamattomuudesta

Synnytystrauman syyksi uskotaan usein virheellisesti olevan jonkun toimenpiteet tarvitseminen synnytyksessä. Synnytyskokemus ei kuitenkaan ole suoraan kiinni niistä toimenpiteistä mitä tehtiin tai ei tehty, tai siitä oliko synnytys unelmien synnytys vai ei. Sairaalan toimenpidepapereista me emme koskaan näe traumaa. Joskus papereiden perusteella voidaan uskoa jonkun saaneen trauman, mutta sitä ei tullutkaan. Tai unelmien synnytyksestä tulikin trauma. Trauma on kokemus eikä toimenpide. Kokemus on aina synnyttäjän ja trauman kokemisen tietää vain synnyttäjä. Häntä tulisi aina uskoa, kun mietitään trauman hoitoa.

Synnytyskokemus rakentuu siitä, miten synnyttäjä on saanut olla mukana synnytyksen hoidon päätöksien tekemisessä, miten hän kokee tulleensa kuulluksi ja miten häntä kohdeltiin. Jonkun toimenpiteen tekeminen voi olla pelastus ja positiivinen asia, kun synnyttäjä on ollut tietoinen tilanteesta, saanut tehdä kaiken mahdollisen tilanteen parantamiseksi, hänellä on ollut vaihtoehtoja ja hän on saanut olla mukana tekemässä päätöstä. Tähän prosessiin kuuluu vahvana se, että tulee kuulluksi ja saa tietoa.

Nämä asiat eivät valitettavasti aina suomalaisessa medikaalisessa synnytystenhoidossa toteudu ja se altistaa synnyttäjiä synnytystraumalle. Meidän hoidosta puuttuu tällä hetkellä hoidon jatkuvuus ja kätilöiltä puuttuu liian usein aikaa olla kunnolla läsnä synnyttäjälle. Kiire ja usean synnyttäjän yhtäaikainen palveleminen heikentää kätilöiden mahdollisuutta olla synnyttäjälle läsnä ja lisää traumatisoitumisen riskiä. Meillä tulisi olla omakätilöjärjestelmä, missä synnyttäjä tutustuu pieneen ryhmään kätilöitä odotusaikana ja joku heistä tulee hoitamaan synnytyksen. Tällä on todettu olevan positiviisia vaikutuksia synnytyksen normaaliin edistymiseen ja synnytyskokemukseen.

Puutteet synnytykseen valmistautumisessa altistaa traumalle

80% kätilöistä on sitä mieltä, että synnyttäjät eivät valmistaudu synnytykseen riittävästi (Siivola 2017). Tällöin kätilöiden on hankala pyrkiä palvelemaan synnyttäjiä, jotka eivät tiedä asioista etukäteen. Supistusten väleissä kätilön on työlästä kertoa synnyttäjille uusista asioista ja siihen menee paljon synnyttäjän keskittymistä, mikä on sitten pois supistuksen kanssa pärjäämisestä lisäten kivunkokemusta. Eli olisi erittäin tärkeää, että synnyttäjätkin valmistautuisivat synnytykseen paremmin, jotta he voivat synnytyksen aikana keskittyä synnyttämiseen ja saisivat hyödynnettyä kaikki kätilöiden tarjoamat apukeinot.

Jos synnyttäjä ei ole valmistautunut etukäteen, niin hän ei pysty hyödyntämään kaikkea sitä apua, mikä hänelle olisi tarjolla. Se, että synnytyksen aikana pitää oppia uutta, voi jo itsessään traumatisoida, koska se voi tuntua ylitsepääsemättömältä tehtävältä.

Synnytystrauman tunnistamista ja hoitoa tulisi kehittää

Vuonna 2020 synnytystrauman hoito on vielä lastenkengissä ja sitä on vaikea saada. Toivottavasti uusi vuosikymmen tuo muutosta tähän niin, että erityisesti ennaltaehkäistään trauman syntyä. Siihen pystymme vaikuttamaan tukemalla perheitä odotusaikana, kehittämällä perhevalmennusta, antamalla kunnollista synnytysvalmennusta ja tukemalla vanhemmuttta, parisuhdetta ja perheitä kokonaisvaltaisesti. Kun perheitä kannatellaan muutosvaiheessa, he saavat hyviä elinvuosia lisää vanhempina ja erityisesti lapset saavat hyviä elinvuosia lopun elämää.

Doula tukee perheen kokemusta ja antaa läsnäoloa herkässä vaiheessa

Doulapalvelulla pystymme jo nyt kannattelemaan ja tukemaan perheitä odotusajasta synnytykseen ja lapsivuodeaikaan.

Doula vähentää synnytyspelkoja, edistää synnytyksen normaalia etenemistä, vähentää toimenpiteiden tarvetta (jopa vähentää sektioiden tarvetta), lisää hyvän synnytyskokemuksen saamista ja vähentää synnytystrauman todennäköisyyttä. Synnytyksen jälkeen doulapalvelu edistää imetyksen onnistumista, vähentää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä, vähentää lapsen tarvetta tehohoidolle tai osastohoidolle. Doulan hyödyt ovat siis merkittävät niin perheelle, lapselle kuin yhteiskunnalle.

Täältä voit lukea lisää doulatoiminnasta ja sen tuomista hyödyistä perheille ja kustannussäästöistä yhteiskunnalle (ilman, että näissä on edes huomioitu synnytystraumojen hoidon laskua).

Lapsen hyvinvointiin panostaminen alkaa jo kohdussa – doulan tuki merkittävässä roolissa

Doulan hyödyt julkiselle terveydenhuollolle