Lastenlääkäri Liisa Lehtonen TYKSistä kokeili doulana olemista kummitytölleen ja otti sen jälkeen selvää doulatoiminnasta. Hän kirjoitti kokemuksestaan Duodecim-lehdessä.
Kiitos Liisa hyvästä perehtymisestä doulatoimintaan ja doulaan liittyviin tutkimuksiin.
Kätilö ei pysty tarjoamaan jatkuvaa tukea
Kätilö ei kuitenkaan sairaala-arjessa yleensä voi olla läsnä yhden synnyttäjän kanssa koko työvuoroansa, ja työvuoron vaihtuessa synnytystä hoitava kätilö vaihtuu. Kätilöä ei myöskään pysty valitsemaan etukäteen niin, että hoitosuhde olisi aloitettu jo raskauden aikana. Doula vastaa tähän hoidon jatkuvuuden tarpeeseen: hän tutustuu äitiin raskauden aikana ja on läsnä äidin kanssa koko synnytyksen ajan. Perheiden halu maksaa suurikin summa tästä palvelusta kertoo pitkäaikaisen ja luottamuksellisen suhteen arvostuksesta.
Liisa Lehtonen, lastenlääkäri, TYKS
Tässä on juuri doulauksen ydin – jatkuvan tuen tarjoaminen ja turvallisuuden lisääminen. Näillä on erittäin tärkeä rooli synnyttämisessä ja niiden merkitys ollaan nykylääketieteessä sivuutettu lähes kokonaan. Synnytys on kokonaisvaltainen tapahtuma, missä synnyttäjän pitää kokea olevansa turvassa, että synnytys ei turhaan komplisoidu.
Sairaalan steriiliys, kemikaalinen haju ja erilaiset hälytysäänet eivät valitettavasti suurimmalle osalle meistä lisää turvallisuudentunnetta primitiivisellä tasolla vaan ne nostavat vaaran kokemista ja adrenaliinia, sekä sitä kautta hidastaa synnytystä laskemalla kohtua supistavaa oksitosiinia kehossa.
Tuen jatkuvuus on synnytyksessä tärkeässä roolissa, mikä on noussut esiin monissa tutkimuksissa. Jatkuvan tuen merkitystä on alettu vasta lähiaikoina ymmärtämään, mutta toivottavasti sen saamista takaisin meidän synnytystenhoitoon ei turhaan pitkitettäisi, vaan perheet saisivat sen hyödyn takaisin nopeasti.
Doulan toimenkuvaa tulee noudattaa
He (kätilöt) näkevät doulan mukanaolon yleensä positiivisena, heidän työtään tukevana asiana, mutta he ovat kokeneet myös tilanteita, joissa doulan toiminta ei ole tukenut kätilön toimintaa tai on mahdollisesti syrjäyttänyt isän roolia.
Liisa Lehtonen, lastenlääkäri, TYKS
Tämä on totta. Doula ei ole suojattu nimike ja kuka tahansa voi kutsua itseään doulaksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikki doulat eivät tunne doulan toimenkuvaa ja doulan roolia perheen tukijana yhdessä sairaalan henkilökunnan kanssa.
Tämän vuoksi olisi erittäin tärkeää, että doula sitoutuu toimimaan doulan toimenkuvan mukaisesti. Doulan toimenkuva on kirjoitettu Suomen doulat ry:lle doulien ja Kätilöliiton yhteistyössä. Siinä huomioidaan kätilön ja doulan erilaiset roolit ja huomioidaan perhe kokonaisuutena, tukihenkilö mukaanluettuna.
Suomen doulat ry:n jäsenet ovat sitoutuneet doulan toimenkuvan noudattamiseen. Yhdistyksen jäsenenä on niin vapaaehtoisia doulia kuin ammattidoulia.
Doulan toimenkuvan noudattamisessa auttaa doulan doulakoulutus. Kaikki doulat eivät ole käyneet doulakoulutusta, mutta ehkä haluat itsellesi doulan, joka tietää doulan toimenkuvan hyvin ja osaa toimia doulan roolissa parhaalla mahdollisella tavalla sinun parhaaksesi. Silloin kannattaa etsiä doula, joka on käynyt doulakoulutuksen. Suomen doulat ry:n doulahaussa näet doulien koulutuksen.
Doulatulla synnyttäjällä yleensä mukana myös läheinen tukija
Doulan rooli eroaa kätilön roolin lisäksi myös synnyttäjälle läheisen tukihenkilön roolista. Cochrane Reviewn 15 000 synnyttäjää kattavassa tutkimuksessa jatkuvan tuen hyödyt olivat parhaimmat silloin, kun tuen antaja ei ollut sairaalan henkilökuntaa eikä ollut synnyttäjän omasta sosiaalisesta piiristä. Eli synnyttäjän tukijana oli doula.
Leena Lehtonen korostaa doulan merkitystä yksin synnyttäville. Doulan tuki onkin silloin merkittävä, mutta suurimassa osassa doulatuista synnytyksissä on mukana myös synnyttäjälle läheinen tukihenkilö. Se voi olla lapsen isä, synnyttäjän aviopuoliso, kumppani, ystävä, oma perheenjäsen tai vaikka sukulainen.
Doulan tuki on tärkeää myös läheiselle tukihenkilölle, jonka ei tarvitse olla synnytyksessä alfa-uros puollustamassa synnytäjää vaan hän voi, sukupuolestaan riippumatta, olla rauhallisin mielin täysin läsnä synnyttäjälle, kun doula kertoo mitä hän voi tehdä ja miten tukea synnyttäjää. Tällöin myös tukihenkilö saa paremman synnytyskokemuksen, mikä auttaa häntä kokemaan itsensä hyödylliseksi ja osaavaksi, mikä heijastuu parempaan apuun ja läsnäoloon myös lapsivuodeaikana vauvan hoitamisessa.
Duodecim-lehden doula-artikkeli
Lue täältä Duodecim-lehden doula-artikkeli: DUODECIM
Muut blogin doula-artikkelit löytyvät täältä:
Mikä on doula ja mitä doula tekee?
Doula maahanmuuttajan tueksi
Monessa maassa doulatoimintaa on kohdistettu erityisesti maahanmuuttajiin. Se, että he saavat tukea ja turvaa odotusaikana, synnytyksessä ja lapsivuodeaikana auttaa heitä integroitumaan paikalliseen maailmaan erittäin hyvin ja tämän myös Liisa Lehtonen nostaa artikkelissaan esiin.
Haluaisin kuitenkin, että jokainen perhe olisi jatkuvan tuen saamisessa tasavertainen. Tutkimustulokset maailmalta näyttävät jo vahvasti doulan tuomat hyödyt niin taloudellisesti, fyysisesti kuin henkisesti ja doulan tarjoama tuki lisää perheenjäsenten hyviä elinvuosia. Tämän vuoksi toivon, että mahdollisimman pian Suomikin tarjoaa doulan kaikille sitä haluaville perheille osana perhepalveluita.