http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526230979.pdf
Kielenniva, Katja
Tiivistelmä
Elämän ensimmäisen uloste, mekonium, tarjoaa ensimmäisen helposti saatavilla olevan näytteen suolistomikrobiston tutkimiseen. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että mekonium sisältää bakteereita. Muun muassa raskauden keston ja synnytystavan on raportoitu vaikuttavan mekoniumin bakteerikoostumukseen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin mekoniumin mikrobiston koostumukseen vaikuttavia tekijöitä sekä mekoniumin mikrobiston yhteyttä lapsen myöhempään terveyteen.
Tutkimuksen aineistona on 212 täysiaikaisen lapsen kohortti. Ensimmäinen mekonium kerättiin ja sen bakteerikoostumus analysoitiin bakteerin 16S rRNA-geenin sekvensoinnin avulla.
Lisäksi lapsilta kerättiin seurantaulostenäyte yhden vuoden iässä. Tutkimukseen osallistuneita lapsia seurattiin neljän vuoden ikään asti.
Tutkimus osoitti, että 91 % mekonium-näytteistä sisälsi bakteerien DNA:ta. Mekoniumin mikrobiston koostumus poikkesi selkeästi suolistomikrobiston koostumuksesta yhden vuoden iässä. Raskauden ja syntymän aikaisista tekijöistä erityisesti äidin elinympäristön monimuotoisuus oli yhteydessä mekoniumin mikrobiston koostumukseen.
Tutkimuksessa havaittiin, että mekoniumin bakteerikoostumus oli yhteydessä lasten myöhempiin terveysongelmiin. Lapsilla, jotka kärsivät imeväisen koliikista, oli vähemmän laktobasilleja jo mekoniumin mikrobistossa kuin niillä lapsilla, joilla ei ollut koliikkia. Niillä lapsilla,
jotka olivat ylipainoisia kolmen vuoden iässä, oli enemmän Bacteroidetes -pääjakson sekä Bacteroides -suvun bakteereita mekoniumissa kuin normaalipainoisilla lapsilla. Suolistomikrobiston koostumus yhden vuoden iässä ei ollut yhteydessä lapsen ylipainoon. Mekoniumin mikrobiston bakteerikoostumus ei ollut yhteydessä myöhempään atooppiseen ihottumaan tai hengityksen vinkumiseen.
Tämä väitöskirja osoittaa, että vastasyntyneen mekoniumin mikrobiston koostumus on yhteydessä koliikkiin ja ylipainon kehittymiseen lapsuusiässä. Tämä korostaa raskauden ja synnytykseen liittyvien tekijöiden merkitystä suolistomikrobiston muodostumiselle sekä lapsen myöhemmälle terveydelle.
Asiasanat: atopia, imeväisen koliikki, kasvu, mekonium, suolistomikrobisto, ylipaino
Synnytyksessä annettavat antibiootit
Synnytyksen aikana annettavat antibiootit ovat vahvasti lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Tässä tutkimuksessa seurattiin myös niiden vaikutuksia vauvan mikrobiomiin.
2.6.2 Perinatal antibiotics
Another significant factor that shapes the infant intestinal microbiota at birth is
intrapartum antibiotic prophylaxis (IAP), which is most commonly given to the
mother in cases of vaginal colonization by Streptococcus agalactiae, group B
streptococcus (GBS), to prevent sepsis in infants. In total, 20–30% of women
receive IAP during vaginal delivery (Moore, Schrag, & Schuchat, 2003; Van Dyke
et al., 2009). Several studies have found that IAP is associated with significant
alterations in the overall microbiota community. The abundance of the Bacteroides
genus is low in vaginally delivered infants whose mothers received IAP (Nogacka
et al., 2017; Shao et al., 2020), and the effect is reportedly even stronger following
IAP with C-section delivery (Azad et al., 2016). Moreover, increased abundance of
Firmicutes and Proteobacteria, lower abundance of Actinobacteria, decreased
richness and diversity, and increased occurrence of β-lactamase coding genes have
been observed in infants during the first months of life following IAP (Azad et al.,
2016; Mazzola et al., 2016; Mshvildadze et al., 2010; Nogacka et al., 2017). At the
genus level, Bacteroides and Parabacteroides are reported to be lower and
Enterococcus higher at three months of age in infants exposed to IAP in both
vaginal and C-section deliveries (Azad et al., 2016)