Onko synnytykseen valmistautuminen riittävällä tasolla

Kätilöiden näkökulma synnytykseen valmistautumiseen

Osana Synnytyksen ABC:n käyttäjälähtöistä kehittämistä tehtiin kyselytutkimus kätilöille. He ovat normaalin synnytyksen asiantuntijoita ja he näkevät joka päivä synnyttämisen todellisuuden ja sen synnyttäjien kirjon, mikä meissä on.

Halusin kuulla perheiden lisäksi mikä on kätilöiden näkökulma synnytykseen valmistautumiseen. Mitä kätilöiden mielestä synnyttäjien tulisi tietää synnyttämään tullessa ja miten kätilöt toivovat synnyttäjien valmistautuvan.

Tutkimus tehtiin keväällä 2017 kyselytutkimuksena ja vastauksia tuli 51. Kyselyyn vastasi 47 kätilöä, kaksi kätilöopiskelijaa, yksi terveydenhoitaja-kätilö ja yksi sairaanhoitaja. Vastauksia tuli hyvin ympäri Suomea, mutta eniten tuli HUS:n alueelta eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Kysely tehtiin sähköisellä lomakkeella.

Kätilöiden näkökulma synnytykseen valmistautumisessaEnsimmäisenä kartoitettiin kätilöiden mielipidettä siitä, onko synnytykseen valmistautumisella ylipäänsä merkitystä ja vaikutusta synnytyksen kulkuun.

Suurin osa (44/51) kertoi, että valmistautumisella on merkitystä synnytyksen kulkuun. Aika selkeä vastaus, kun kukaan ei vastannut, ettei sillä olisi merkitystä. 7/51 vastasi ehkä. Tämä lähettää selvän viestin odottajille. Synnytykseen valmistautumisella on merkitystä ja jokaisen tulisi valmistautua synnytykseen.

Kätilöiden mielestä valmistautumisella on merkitystä synnytyksen kulkuun.
Kätilöiden mielestä valmistautumisella on merkitystä synnytyksen kulkuun.

Sanalliset vastaukset olivat myös mielenkiintoisia. Kysymykseen “Miten synnyttäjän valmistautuminen synnytykseen vaikuttaa sinun työhösi?”, tuli seuraavia vastauksia.

Minun on helpompi auttaa [synnytysvalmennuksen käynyttä] synnyttäjää saamaan toivomansa synnytyskokemus. Minun ei tarvitse käyttää niin paljoa aikaa eri vaihtoehtojen esittelyyn kipeälle synnyttäjälle, ja tuntuu että pääsemme nopeammin ”asiaan” eli tukemaan synnyttäjää ja seuraamaan äidin ja vauvan vointia. Jos äidillä on rentoutumistekniikat hallussa, hän tietää synnytyksen kulusta jne, tukeminen on kätilöllekin kevyempää kun synnyttäjä ei panikoi.

[Valmistautuminen] innostaa ja osoittaa muutoksen olevan mahdollista. Naisista löytyy enemmän voimavaroja, kun niihin uskotaan. Valmentautunut synnyttäjä luottaa itseensä ja tietää eri vaihtoehtojen vaikutuksista ja osaa valita vastuullisemmin ja tiedostaa vaihtoehtojen seuraukset.

On ilo osallistua synnytykseen, jossa nainen ottaa paikkansa tapahtuman keskiössä ja minä toimin hänen tukenaan ja avustajana. Kun toinen tietää vaihtoehdot ja mitä haluaa, on avustaminen sujuvaa, eikä synnyttäjää tarvitse häiritä ”rationaalisin” keskustelun kesken synnytyksen.

Valmistautunut synnyttäjä tietää, mitä haluaa. Mikä puolestaan helpottaa kätilön työtä, koska kaikkea ei tarvitse selittää ja perustella enää silloin, kun äiti on kipeä eikä pysty/halua keskustella pitkästi.

Kätilönä minun ei tarvitse kertoa ihan perusasioita perheelle, vaan voin keskittyä tukemaan äitiä ja vahvistamaan häntä kestämään synnytyksen. Tietoisuus eri kivunlievityksistä lisää synnyttäjän itsemääräämisoikeutta ja tällöinkään kätilön ei tarvitse aloittaa kivunlievityksistä kertomista ihan alusta.

Helpottaa yhteistyötä ja synnytyksen ollessa vauhdissa ei tarvitse ”rikkoa synnyttäjän kuplaa”.

Kaikkea ei tarvitse selittää alusta alkaen ja jokaista asiaa ei tarvitse perustella, kun naisella on itsellä jo tietopohja olemassa.

Synnytysvalmennuksesta eväitä synnytyksen jälkeiseen aikaan

Vastauksia tuli myös liittyen synnytyksen jälkeiseen aikaan. Synnytyksen ABC:n synnytysvalmennuksessa on tietoa myös lapsivuodeajasta, synnytyksestä palautumisesta, vauvan hoitamisesta ja imetyksestä. Tämän tutkimuksen perusteella valmennukseen lisättiin tietoa synnytyksen jälkeisestä ajasta, jonka perheet voivat käydä lukemassa viimeistään sitten, kun kotiutuvat sairaalasta.

Kätilöiden mielestä valmistautuneet perheet pärjäävät paremmin myös synnytyksen jälkeen.

Lapsivuodeosastolla se näkyy niin, että äidit, jotka ovat valmistautuneet synnytykseen, ovat myös lukeneet synnytyksen jälkeisestä ajasta eikä esim. kivut ja imetysasiat ole ihan uusia asioita. Äidit ovat myös omatoimisempia ja pirteämpiä, kun eivät ole ”puulla päähän lyötyjä” juuri kokemansa mullistuksen jälkeen.

Synnytyksen ja sen jälkeiset tapahtumat eivät tule niin suurena yllätyksenä, minkä vuoksi helpompi toipua synnytyksestä.

Valmistautuminen lapsivuodeaikaan lisää varmuuttasi ja auttaa vähentämään stressiä vauvan kanssa. Tämä luo hyvän pohjan kiintymyssuhteen kehittymiselle ja tulevaisuuden hyvinvoinnille.

Onko synnyttäjien valmistautuminen synnytykseen riittävällä tasolla?

Tämä on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Missä nyt mennään ja miten tämän hetken valmistautuminen onnistuu.

Kätilöiden näkökulma synnytykseen valmistautumiseen

Tämän suuntainen tulos oli odotettavissa aikaisemman kokemuksen perusteella, mutta tulos oli silti yllättävä.

41/51 vastaajasta eli 80% vastanneista on sitä mieltä, ettei vanhempien valmistautuminen ole riittävällä tasolla!

Tämä on erittäin huono prosentti. Suomessa synnytysvalmennus kuuluu osaksi neuvoloiden perhevalmennusta, mikä on neuvoloiden lakisääteinen palvelu. Valtioneuvosto määrittää vaatimukset, jotka perhevalmennuksen synnytysvalmennuksen tulisi täyttää. Tästä tuleekin seuraava tutkimuksen kohde eli miten neuvolan valmennus täyttää nämä vaatimukset, kun synnyttäjiä vastaanottavat kätilöt ovat sitä mieltä, ettei vanhemmat valmistaudu riittävästi.

Miten vanhemmat voisivat paremmin valmistautua?

Tähän vastaukset kerättiin sanallisesti, ettei valmiit vaihtoehdot rajoittaisi kätilöiden vastauksia. Tässä muutamia vastauksia.

Käydä kunnon synnytysvalmennuksissa.

Etsimällä aktiivisesti itse tietoa. Paremmat valmennukset ennen synnytystä.

Hakemalla tietoa. Osallistumalla valmennuksiin. Lukemalla positiivisia synnytyskokemuksia. Ottamalla doulan.

Tutustua synnytyksen fysiologiaan yleisellä tasolla, vastasyntyneen ensitunteihin ja päiviin.

Lukemalla, kysymällä asiantuntijoilta, käymällä valmennuksissa (näitä on liian vähän, ja myös uudelleensynnyttäjä hyötyisi usein valmennuksesta), lukemalla erilaisia positiivisia synnytyskertomuksia, miettimällä omia toiveita ja pelkoja sekä käymällä ajatuksissa läpi eri skenaarioita (Entä jos käynnistetään? Entä jos syntyy ennenaikaisesti tai muuten tarvitsee tehovalvontaa? Entä jos synnytys on hyvin pitkä/hyvin nopea? Entä jos päädytään sektioon tai imuvetoon? Entä jos syntyy matkalle/kotiin? Näihin tilanteisiin olisi hyvä varautua ajatuksen tasolla.). Tukihenkilö, joka tietää synnyttäjän toiveet ja edes jotain synnyttämisestä, olisi hyvä olla mahdollisimman monella.

Käymällä asiallisessa valmennuksessa.

Hengitysharjoituksia, rentoutumista, luottamusta naisen kykyyn synnyttää ja pärjätä siihen liittyvän kivun kanssa.

Viesti oli selvä. Vanhempien tulisi käydä synnytysvalmennus. Perhevalmennuksen opeilla ei tällä hetkellä saada riittävästi tietoa.

Onko sinulla tietoa tai ajatuksia siitä, minkä vuoksi vanhemmat eivät ehkä valmistaudu?

Minua kiinnosti myös tietää mitä syitä huonon valmistautumisen taustalla voisi kätilöiden mielestä olla. Miksi vanhemmat eivät valmistaudu tähän tärkeään tapahtumaan, millä on tutkitusti kauaskantoiset fyysiset ja henkiset vaikutukset vanhempien ja perheiden hyvinvointiin. Tässä muutamia vastauksia otsikon kysymykseen.

1. Klassinen virhe: ”kyllä kätilö sairaalassa kertoo”. Kuvastuu useissa vastauksissa.

Kiire? Ajatus että ”kyllä ne sit kertoo mitä pitää tehdä”.

Kunnan synnytysvalmennukset eivät ole kattavia. ”Kyllä ne siellä [sairaalassa] tietää.”

Osa haluaa olla ajattelematta synnytystä, ”kyllä kätilöt sitten sanoo mitä tehdä”. Juu kyllä sanotaan, mutta jälkeenpäin vanhempia mietityttää synnytyksen tapahtumat enemmän kuin heitä, jotka ovat valmistautuneet.

2. Neuvolan perhevalmennus ei ole riittävä synnytykseen valmistautumisessa.

Neuvolan valmennus puutteellista.

Neuvolan ohjeistus on heikkoa ja riittämätöntä. Yleinen synnytyskulttuuri Suomessa, pelotellaan ennemmin kuin kannustetaan.

3. Ei osata hakeutua synnytysvalmennukseen tai tiedonpuutetta, että synnytykseen tulee valmistautua.

Fokus on nykyään hyvin paljon ”välttämättömissä tarvikkeissa”. Valmistautuminen suuntautuu tavaroihin ja trendikkäisiin vauvanvaatteisiin ja ajatellaan että ”kaikki on valmista”. Unohdetaan vanhemmuuteen valmistautuminen tai ainakin se vähemmällä tämän kaiken muun varjossa.

Heitä ei kannusteta siihen, he eivät ymmärrä vielä ensimmäisellä kerralla sen merkitystä.
Ehkä he luottavat ammattilaisiin, mikä sinänsä on hyvä. Ehkeivät he tiedä, miten synnytykseen voisi valmistautua tai miten se heitä hyödyttäisi.

Eivät koe tarpeelliseksi.

4. Pelko

Meidän synnytyskulttuuri on pitkälti pelkokulttuuria. Media mässäilee kauhutarinoilla, sillä se myy. Ja synnytykseen valmistautuvan oletetaan synnyttävän luomuna, vaikka valmistautuminen on tietoista valintaa, oli synnytys sitten lääkkeetön tai lääkkeellinen tai molemmat. Tai keisarileikkaus.

Pelko tai välinpitämättömyys

Heitä pelottaa tuleva ja koittavat olla miettimättä sitä liikaa, luottavat ”liikaa” hoitohenkilökuntaan ja ajattelevat että kyllä sairaalassa sitten kätilöt hoitavat kaiken.

Pelko tai aihe saattaa tuntua kaukaiselta tai vastenmieliseltä.

5. Asenne haittaa valmistautumista 

Usein valmistautumattomuuden taustalla on nykyinen asenne synnyttämistä kohtaan. Yhteiskuntamme ei kannusta ottamaan itse vastuuta omasta synnytyskokemuksesta ja niinpä ei haluta ottaa vastuuta, eikä osata ottaa vastuuta. Meillä on vallalla erikoinen ajatus, että jos synnytykseen valmistautuu, niin leimataan elämysmatkailijaksi, hörhöilijäksi tms.

Kätilöt ovat myös sitä mieltä, että Suomessa olemme tottuneet saamaan kaiken terveydenhuollossa valmiiksi pureksittuna ja ilmaiseksi. Niinpä odottajat eivät yleensä tiedosta, miten paljon etua omasta aktiivisuudesta voi olla. Neuvola tarjoaa välttämättömän tuen ja turvan, mutta niiden resursseja leikataan jatkuvasti. Aikaisemmin neuvoloilla oli erillinen synnytysvalmennus, joka kesti useamman illan. Lisäksi sai käydä tutustumassa synnytyssairalaan ja samalla sai lisävalmennusta.

Nyt synnytykseen valmistautumiseen tarjotaan vain yksi ilta koko raskauden aikana. Se ei tämän tutkimuksen mukaan selvästikään riitä.

Mistä toivoisit vanhemmilla olevan enemmän tietoa?

Koska tällä tutkimuksella halusin kehittää Synnytyksen ABC – synnytysvalmennuksen sisältöä, niin erityisesti minua kiinnosti se, mitä tietoa kätilöt toivovat vanhemmilla olevan, kun he tulevat synnyttämään. Mikä on tällä hetkellä suurin puute synnyttävään tulevien vanhempien tiedoissa?

Ensimmäinen vastaus oli niin ihana! Tätä olen toivonutkin välittyvän vanhemmille Synnytyksen ABC:n kautta.

Juuri siitä, että synnytystä ei voi etukäteen käsikirjoittaa. Eteen voi tulla äidistä ja kätilöstä riippumattomia asioita, joihin on tyytyminen. Ja silti kokemus voi olla hyvä!

Kätilöiden toiveet tiedon lisäämisestä kattoivat periaatteessa kaikki Valtioneuvoston vaatimukset. Mikään kohta vaatimuksista ei näiden vastausten mukaan ole riittävästi vanhempien tiedossa. Meillä on siis vielä paljon tekemistä.

Tässä osa vastuksista kysymykseen ”Mistä toivoisit vanhemmilla olevan enemmän tietoa?”

Avautumisvaiheesta, sen kestosta, kivunlievitysten haittavaikutuksista, synnytyksen eri vaiheista.

Synnytyksen luonnollisesta kulusta (erityisesti latenssivaihe, siirtymävaiheen jää monesti pois kunnallisissa valmennuksissa), eri toimenpiteiden vaikutuksista (ei tulisi yllätyksiä mitä toivottu käynnistys/epiduraali yms voi tuoda mukanaan) ja ylipäätään potilaan oikeuksista. Kumppaneille kattavia ohjeita.

Latenssivaiheen omista rentoutumis- ja kivunlievitysvaihtoehdoista.

Lääkkeiden vaikutuksesta lapseen. Toimenpiteiden vaikutuksista synnytyksen kulkuun.

Synnytyksen fysiologiasta. Lääkkeettömästä kivunlievityksestä. Maidonnoususta ja imetyksestä.

Tavoista pärjätä supistusten kanssa lääkkeettömästi, oli se sitten kotona/ennen epiduraalia tai läpi koko synnytyksen. Puudutusten ja toimenpiteiden seurauksista (esim. varhaista epiduraalia seuraa todennäköisesti oksitosiinitippa, ja liikkuminen letkujen kanssa vähenee ihan jo hankaluutensa takia, vaikka puudutus sen periaatteessa mahdollistaakin).

Synnytyksen normaalista kulusta, kestosta, erilaisista synnytyksen kuluista kun kaikki ei mene normaalin kaavan mukaan (esim imukuppi, sectio) Ei tarvita mitään perusteellista tietoa, mutta edes jotakin tietäisivät.

Kipulääkkeiden ja puudutusten haittavaikutuksista ei puhuta neuvoloissa ollenkaan, vaikka rutiininomainen puudutusten käyttö voi haitata ja pidentää synnytystä, johtaa leikkaukseen ja jättää naisen ulkopuoliseksi objektiksi ja siten vaikeuttaa äidin ja lapsen kiintymyssuhdetta. Veden vaikutuksista (suihku ja amme) liikkumisen hyödyt, hyvien synnytys videoiden katsominen, positiivinen asenne ja doulan hyödyntäminen.

Synnytyksen kulku, mitä kropassa tapahtuu, kipu ja sen merkitys, ponnistusvaiheen kulku, omiin tuntemuksiin luottaminen, hengityksen merkitys, imetysasiat, palautuminen.

Kiitos

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneelle kätilölle! Kehitän teiltä saamani tiedon perusteella Synnytyksen ABC:n synnytysvalmennusta eteenpäin.

Synnytyksen ABC sisältää kaiken Valtioneuvoston vaatiman sisällön ja valmennusta on kehitetty odottajien, kätilöiden ja neuvolan terveydenhoitajien kanssa. Se on asiakaslähtöinen synnytysvalmennus, jossa asiakas saa helposti kontaktin synnytysvalmentajaan.

Synnytysvalmentaja on kurssin osallistujille jatkuvasti läsnä monin eri tavoin. Asiakkaat voivat olla häneen yhteydessä sosiaalisessa mediassa, chatissä, sähköpostilla tai puhelimella. Vastaukset kysymyksiinsä he saavat yleensä muutaman tunnin kuluessa ja aina 24h sisällä.

Tämä on erittäin joustava ja nopea synnytysvalmennus, johon on helppo tutustua kotoa käsin silloin, kun odottajalla itsellään nousee kiinnostus valmistautua synnytykseen. Ei tarvitse odottaa sitä neuvolan yhtä ainoaa neuvolan synnytysvalmennusiltaa loppuraskaudessa.

Jos kuntasi haluaa tarjota valmennuksen omille odottajilleen, niin olethan yhteydessä ([email protected]).

Synnytyksen ABC on käyttäjälähtöisesti kehitetty synnytysvalmennus, jota edelleen kehitetään eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Nyt on tutkittu perheiden, neuvolan terveydenhoitajien ja kätilöiden näkökulma.