Synnytyksen käynnistyminen

Doulana olen saanut seurata monen odottajan matkaa kohti synnytystä. Päivystän doulattavieni synnytyksiin ja raskauden viime hetkillä olemme tiiviissä yhteydessä. Lähtövalmiustasoni nousee, mitä enemmän synnytyksen käynnistymisen merkkejä tulee. Synnytyksen käynnistyminen on usein nähtävissä jo ennen aktiivisia supistuksia, vaikka aika-arvioita käynnistymiselle ei niistä voi ikinä antaa.

Synnytyksen käynnistyminen

Me tiedämme yllättävän vähän synnytyksen käynnistymisen mekanismeista ja siitä, mikä lopulta käynnistää synnytyksen. Meillä on tietoa erilaisista siihen vaikuttavista tekijöistä, mutta kokonaisuus on vielä suhteellisen tuntematon. Tutkijat ovat tehneet tiedon palasista parhaita mahdollisia päätelmiä siitä, miten synnytys lähtee käyntiin ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.

Synnytyksen käynnistymisestä puhuttaessa kannattaa ymmärtää synnytyksen kuusi edistymistä sekä synnytyksessä pääroolia käyttävät tärkeimmät hormonit. Jos nämä eivät ole vielä tuttuja, niin suosittelen käymään Synnytyksen ABC:n synnytysvalmennuksen, jossa käydään synnytyksen perusteita läpi. Opit miten supistukset tulevat ja mitkä asiat niihin vaikuttavat. Opit myös syyt siihen, miksi kotona on hyvä olla mahdollisimman pitkään, ja keinoja pärjätä kotona synnytyksen käynnistyessä.

Synnytykseen valmistautuminen viikolta 32-34 lähtien

Penny Simkin opettaa, että synnytys lähtee käynnistymään jo paljon aikaisemmin kuin supistukset alkavat. Synnytykseen valmistautuminen alkaa noin raskausviikolta 32-34 lähtien. Tällöin sikiöön alkaa siirtymään  istukan kautta yhä suurempia molekyylejä, kuten esimerkiksi vasta-aineita odottajalta.

Odottajalla voi alkaa erittymään ensimaitoa rinnoista ja relaksanttihormoni alkaa löysyttämään lantion kiinnikkeitä. Se tekee lantion joustavammaksi synnytystä varten.

Progesteroni hormonin määrä alkaa vähentymään ja estrogeenipitoisuus nousee. Harjoitussupistukset alkavat kuulua yhä useamman odottajan arkeen.

Vauva alkaa valmistautumaan syntymään kasvattamalla painoa ja kiihdyttämällä aivojen kehitystä. Vauvan keuhkot kehittyvät hurjaa vauhtia ja hän alkaa itse tuottamaan kortisolia.

Oksitosiinireseptorit

Käynnistyksen kannalta tärkeää on se, että odottajalla muodostuu oksitosiinireseptoreita kohtuun ja rintoihin. Nämä reseptorit reagoivat kohonneeseen oksitosiinimäärään ja kohtu alkaa supistelemaan. Ensin harjoitellen ja sitten tositoimessa.

Reseptoreita alkaa kehittymään vasta loppuraskaudessa. Jos synnytys käynnistetään ennen kuin reseptorit ovat kehittyneet, synnyttäjältä voi puuttua iso osa näistä oksitosiinireseptoreista. Siksi kohtu ei aina supistu niin voimakkaasti tai imetyksen kanssa voi tulla ongelmia. Käynnistyksessä kehoon voidaan laittaa synteettistä oksitosiinia, mutta se ei toimi niin vahvasti kuin voisi, jos reseptoreita ei ole.

Synnytys lähestyy

Jo ennen synnytyksen käynnistymistä odottaja voi tuntea erilaisia menkkamaisia oireita. Selkää voi kolottaa, valkovuotoa olla enemmän ja päätä voi särkeä.  Vatsa voi tyhjentyä tai limatulppa irrota.

Pesimisvietti herää ja äiti alkaa kääntämään ajatukset yhä enemmän tulevaan synnytykseen ja muun maailman seuraaminen jää hetkeksi taka-alalle. Onneksi maailma pyörii hyvin ilman seuraamistakin ja tässä vaiheessa on hyvä kääntyä sisäänpäin, jos siltä tuntuu.

Supistuksia alkaa tulla ehkä ryhmissä, mutta ne eivät vielä ole pitkiä eivätkä “eteneviä” (eivät vahvistu, tule pidemmiksi eikä ole rytmiä). Nämä supistukset voivat jo pehmittää kohdunkaulaa ja ne valmistelevat kehoa synnytykseen.

Joskus nämä supistukset myös auttavat vauvaa kääntymään suosiollisempaan asentoon synnytystä ajatellen. Tällaista epämääräistä supistelua tulee usein yöllä, kun kehossa on paljon melatoniinihormonia, joka tehostaa oksitosiinin toimintaa. Hormoneissa tapahtuu taas muutoksia, kun prostaglandiinin määrä lisääntyy.

Synnytyksen käynnistyminen – Supistukset, lapsivedenmeno, limatulppa vai jotain muuta?

Edellä mainitut asiat voidaan laskea osaksi synnytyksen käynnistymistä. Usein kuitenkin synnytyksen koetaan käynnistyvän, kun lapsivesi menee tai supistuksia tulee säännöllisesti. Näin ainakin sairaalan näkökulmasta.

Supistukset

Säännöllisistä supistuksista puhutaan, kun supistukset lähenevät, vahvistuvat, tulevat pidemmiksi (30 s -> 1 min -> 90  s) ja niihin tulee rytmi.

Synnytyksessä voi tulla selkeitä “taukoja”, jolloin supistusten väli pitenee tai ne voi jopa hetkeksi loppua. Näitä lepovaiheita kannattaa hyödyntää syömällä ja nukkumalla. Uuden tutkimuksen valossa näitä lepovaiheita voi tulla siihen asti, että kohdunsuu on noin 6 cm auki (aikaisemman tiedon mukaan vain 4 cm asti). Eli siihen asti ei tarvitse olla huolissaan, jos synnytyksessä tulee lepovaihe. Se on normaalia eikä se vaadi synnytystä vauhdittavia toimenpiteitä.

Lapsivedenmeno ja synnytyksen käynnistyminen

Lapsivedenmenosta pyydetään yleensä soittamaan sairaalaan. Se, miten tässä tilanteessa toimitaan, riippuu sairaalasta ja sinun tilanteestasi.

Useimmiten voit rauhassa kotona odottaa supistusten alkamista.

Joskus sinua pyydetään tarkistukseen sairaalaan. Useimmissa sairaaloissa otetaan Streptokokki B:n pikanäyte, joka määrittää tulevaa hoitoa. Lapsivedenmenon jälkeen infektioriski kasvaa ja vauvan halutaan syntyvän päivän tai parin sisään riippuen tilanteesta ja sairaalasta.

Mutta lähtökohtaisesti vesienmenosta ei tarvitse kiirehtiä sairaalaan. Huomioi, millä tavalla lapsivettä tulee, minkä väristä se on ja kuinka paljon sitä tulee. Sairaalasta yleensä kysytään näitä tietoja, kun otat sinne yhteyttä.

Monesti lapsivesienmenon jälkeen odotetaan 12-24h tai jopa 36h. Mutta kysy omasta sairaalastasi tai hoitavalta kätilöltäsi, miten he haluavat sinun toimia. Vesienmenon jälkeen ei suositella enää julkisiin uimahalleihin menoa tai luonnonvesissä uimista, mutta on epätodennäköistä, että emättimen kautta mikään bakteeri itsestään ylöspäin nousee. Valuva lapsivesi huuhtelee epäpuhtaudet pois vähentäen infektioriskiä, mutta esimerkiksi sisätutkimus voi viedä käsissä bakteereita emätintä ylöspäin. Tämä vuoksi sisätutkimusten määrä pidetään minimissään, jos lapsivesikalvot ovat puhjenneet.

Limatulppa

Limatulppa lähtee kohdunsuun pehmentyessä ja kohdunsuun muuttuessa. Se voi tapahtua jo päiviä tai viikkoja ennen synnytystä. Iso osa synnyttää viimeistään 10-14 päivää limatulpan irtoamisen jälkeen, mutta poikkeuksiakin on. Eli se on osa synnytyksen käynnistymistä, mutta syntymän ajankohtaa limatulpasta ei voi ennustaa.

Limatulppaa ei aina edes tule tai valkovuoto voi vaan olla runsasta ilman huomattavaa määrää limaa. Eikä limatulppa ole yksi limainen tulppa. Kohdunsuulta voi irrota limaista tahmeampaa eritettä useita kertoja, eikä aina ole selvää, mitä se on. Jos siis pyyhkiessä paperiin jää selvästi jotain vahvempaa limamaista kiinni raskauden loppuvaiheessa, niin voit epäillä sen olevan kohdunsuulta irtoavaa, synnytystä enteilevää eritettä. Se yleensä ennakoi sitä, että kohdunsuulla alkaa tapahtumaan jotain ja synnytys on lähellä.

Usein synnytyksen alkamisen hetken voi määritellä vasta jälkikäteen, kun sillä hetkellä ei voi tietää milloin supistukset jatkuvat vauvan syntymään asti.

Miten sairaala määrittelee synnytyksen käynnistymisen?

Sairaalan kriteerien mukaan synnytys on aktiivisesti käynnissä siinä vaiheessa, kun supistuksia tulee säännöllisesti ja kohdunsuu on auennut noin 4cm. Siihen asti puhutaan latenssivaiheesta, jolloin äidin olisi hyvä olla kotona. Latenssivaiheessa supistukset voivat vaatia jo keskittymistä ja rentoutumista sekä erilaisia kivunlievitysmenetelmiä. Tässä vaiheessa kannattaa käyttää kaikki mahdolliset pehmeät eli lääkkeettömät kivunlievitykset, sillä lääkkeelliset keinot toimivat parhaiten synnytyksen aktiivisessa vaiheessa.

Synnyttäjä usein kokee, että synnytys on latenssivaiheessa jo käynnissä, vaikka se ei vielä täytä aktiivisen synnytyksen kriteerejä. Tässä vaiheessa soitto sairaalan voi olla pettymys, kun kehotetaan olemaan kotona ja kerrotaan, “ettei synnytys ole käynnissä”. Sairaalan kriteerien mukaan näin on, mutta voit itse kokea synnytyksen olevan käynnissä.

Tähän kun lisätään vielä synnytysten suuri vaihtelu, niin on vaikea sanoa, missä vaiheessa synnytys tulee käynnistymään. Supistukset ja lapsivedenmeno ovat ehkä konkreettisimpia osoituksia synnytyksen käynnistymisestä, joten niiden perusteella voidaan helpommin kommunikoida synnytyksen käynnistyminen. Hankalampaa on tietää milloin äidin hormonien muutokset ja vauvan kehitys ovat “valmiina”.

Opi lisää Synnytyksen ABC:n synnytysvalmennuksessa

Opitko uutta? Haluatko oppia synnytyksen perusteita lisää? Perusteiden ymmärrys on hyvä pohja saada hyvä synnytyskokemus.

Synnytyskokemus ei ole suoraan riippuvainen siitä, miten synnyttää (alatie, imukuppi, sektio, …) tai mitä toimenpiteitä tehdään tai tarvitaan, vaan siitä miten olet tietoinen missä mennään, pystyt olemaan mukana tekemässä päätöksiä hoidostasi kätilöiden ja lääkäreiden kanssa sekä miten sinua kohdeltiin. Kaikkea tätä voit parantaa käymällä Synnytyksen ABC:n synnytysvalmennuksen.

Valmennus antaa sinulle perustiedot, joiden avulla ymmärrät kätilöitä ja lääkäreitä, että voit olla mukana keskusteluissa. Tämä auttaa myös sitä, että kätilö pystyy osallistamaan sinut keskusteluun, koet tulevasi kuulluksi ja kohdelluksi paremmin. Nämä vaikuttavat synnytyskokemukseesi.

Tule Synnytyksen ABC:n verkkokurssille, missä opit kaikki perustiedot synnytyksestä. Tietojen avulla saat paremman synnytyksen ja paremman alun perheellesi.