Lohjan sairaalan synnytyshuone

Synnytystyytyväisyyden muotoutuminen

Hodnett kävi läpi 137 synnytystyytyväisyyden tutkimusta ja etsi sieltä synnytystyytyväisyyden muokkautumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Ja tulokset olivat aika mielenkiintoisia. Vahvimmat tekijät eivät olleet esimerkiksi taustatekijöitä, kuten ikä, sosioekonominen tilanne, ympäristö yms. vaan esiin nousivat seuraavat neljä asiaa:

  • henkilökohtaiset odotukset
  • hoitohenkilökunnalta saatu tuki
  • asiakkaan ja hoitohenkilöstön välinen suhde
  • asiakkaan osallistuminen päätöksentekoon

Miten siis voisimme edistää näiden toteutumista synnytyksessä?

Näissä korostuu hoitohenkilökunnan rooli ja sitä kautta myös meidän äitiyshuollon malli. Hoidon jatkuvuudella on merkittävä rooli hyvässä synnytyskokemuksessa ja jokaiseen näihin tärkeimpiin osa-alueihin voisimme sillä vaikuttaa, mutta se on osa, mitä meidän äitiyshuolto ei tällä hetkellä tue.

Raskauden seuranta on täysin eri paikassa kuin synnytys, eikä synnytykseen tule yhtään tuttua henkilöä. Synnytyksen jälkeen myös neuvolan terveydenhoitaja voi vaihtua, sillä osassa kunnassa äitiysneuvola on eri kuin synnytyksen jälkeinen lastenneuvola. (Ja missä on vanhempainneuvola!?)

Ensisijaisesti meidän tulisi kehittää äitiyshuoltoa siihen suuntaan, että hoidon jatkuvuus taattaisiin. Sillä voisimme huomattavasti parantaa kaikkia tässä tutkimuksessa esiin nousseita tärkeimpiä synnytystyytyväisyyden osa-alueita.

Kätilöopistolla pyrittiin edistämään hoidon jatkuvuutta Haikaranpesässä. Siellä odottaja kävi useamman kerran odotusaikana tapaamassa kätilöitä ja sai samalla perhevalmennusta ja tutustui paikkaan. Sinne oli turvallista mennä synnyttämään. Haikaranpesän tulokset olivat hyvät, mutta en tiedä miksi tämä lopetettiin laajentamisen sijaan? Eli suunta on tutkittuun tietoon nähden väärä.

Moni synnytysosasto yrittää parhaansa mukaan kehittää toimintaa perhelähtöisemmäksi, mutta äitiyshuollon asettamat seinät ja korkeimman tason vastustus ovat vielä sen verran vahvoja, ettei kehityksessä päästä kuin pieniä askeleita eteenpäin.

Mutta onneksi vuorovaikutuksessa on aina kaksi puolta ja jokaisessa synnytyksessä on myös se synnyttäjä.

Mitä siis odottaja voi tehdä edistääkseen näitä tutkimuksessa tärkeiksi nostettuja asioita?

Henkilökohtaiset odotukset

Monet sanovat, ettei synnytykseen kannata valmistautua, sillä et tiedä miten se tulee menemään. Tai ettei synnytyskirjettä kannata kirjoittaa, koska et tiedä miten synnytys menee ja tulee vaan pettymään.

Olen kuitenkin vahvasti eri mieltä. Synnytysvalmennus auttaa siinä, että sinun henkilökohtaiset odotukset ovat realistisella tasolla. Pilvilinnojen rakentelu ja kaiken ikävän poisjättäminen ei ole realistista valmistautumista, vaan sinun tulee ymmärtää miten monin eri tavoin synnytys voi edistyä ja sinulla tulisi olla valmiina erilaisia keinoja pärjätä erilaisten synnytyksen kanssa. Yksi tapa ei usein vie maaliin asti, vaan synnytyksessä tulee pystyä käyttämään monia erilaisia keinoja. Ne keinot, mitä tullaan käyttämään, ei ole etukäteen valittavissa vaan päätökset tehdään sen hetkisen tiedon perusteella synnytyksen aikana.

On täysin eri, jos synnytys alkaa aamulla ja kestää 8h kuin jos synnytys alkaa klo 1 yöllä ja kestää 36h. Molemmat ovat täysin normaaleja synnytyksiä, mutta näissä tarvitaan ihan eri tapoja pärjäämiseen. Sinun kannattaa siis ymmärtää synnytyksen fysiologia, sen eri tavat edistyä ja olla tietoinen yleisimmistä toimenpiteistä ja myös niistä kivunlievityksistä, jotka eivät ole sinun ensisijaisia valintoja. Näin henkilökohtaiset odotuksesi ovat realistisia ja pystyt olemaan mukana päätöksenteossa riippumatta siitä minkälaisen synnytyksen saat osaksesi.

Hoitohenkilökunnalta saatu tuki

Hoitohenkilökunnan tuki vaihtelee paljon synnytyksestä toiseen, kätilöstä toiseen ja kiireestä rauhaan. Kätilöt kertovat, että heillä on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia auttaa ja tukea synnyttäjää, joka on valmistautunut synnytykseen. Kun tiedät mahdollisuudet ja vaihtoehdot, sinulle voidaan niitä helpommin supistusten välissä tarjota kuin sellaiselle, jolle pitäisi supistusten välissä pitää synnytysvalmennusta. Synnytyksen aikana ylin aivokuori pitäisi olla käytössä mahdollisimman vähän ja ajattelu on hankalaa. Siksi olisi tärkeää tietää asioista etukäteen. Valmistautuneen pystyt saamaan paremmin hoitohenkilökunnan tukea kuin ilman valmistautumista ja pystyt tekemään päätöksiä synnytyksen aikana toisin kuin yleensä täysin valmistautumattomalle käy.

Asiakkaan ja hoitohenkilöstön välinen suhde

Suhteeseen vaikuttaa aina kaikki osapuolet ja sinä voit tehdä siitä oman osuutesi. Ja onneksi sillä voikin vaikuttaa aika paljon.

Kuten kaikissa muissakin ihmissuhteissa, ensitapaaminen ja kohtaaminen on tärkeä tekijä suhteen kehittymisessä. Kätilön kanssa ensitapaaminen on meidän äitiyshuollossa haastavassa tilanteessa, kun menet sairaalaan synnytyksen ollessa käynnissä.

Tilannetta pystyy jonkun verran helpottamaan synnytyskirjeellä. Kirjeessä kannattaa kertoa kuka olet, mitä olet aikaisemmin kokenut, miten olet valmistautunut synnytykseen ja lyhyesti toiveita tähän synnytykseen.

Synnytyskirje on esittely sinusta kätilölle, että kätilö pystyy sinua paremmin auttamaan. Kirjeen sävyyn kannattaa kiinnittää huomiota, sillä monet ei-alkuiset lauseet eivät nosta luottamusta suhteessanne samalla tavalla kuin jos kerrot perustelut ja sen jälkeen toiveen välttää jotain. Jokaiselle toimenpiteelle ja kivunlievitykselle on paikkansa erilaisissa synnytyksissä, joten älä poissulje mitään ellei siihen ole vahvaa perustelua. Ja kerro perustelut kätilölle, niin hän pystyy sinua todennäköisesti palvelemaan vielä laajemmin ja paremmin kuin mitä olet kirjoittaessasi ajatellut.

Vaikka ensikohtaaminen tulee eteen hankalassa tilanteessa, niin yritä tehdä siitä mahdollisimman hyvä, niin sinulle itsellesi kuin kätilölle, ja saatte suhteellenne paremman alun.

On myös hyvä tietää, että kätilöä voi vaihtaa, jos kätilön kanssa ei synkkaa sitten yhtään. Sano siitä reippaasti ja pyydä toista kätilöä. Tai kumppani voi käydä kansliassa sanomassa tästä toiselle kätilölle.

Asiakkaan osallistuminen päätöksentekoon

Synnyttäjän osallistuminen päätöksentekoon on noussut esille monessa synnytystyytyväisyys-tutkimuksessa eikä sitä pysty liiaksi korostamaan. Monet huonon synnytyskokemuksen raportoivat kuvaavat synnytystä ”liukuhihnameinigiksi”, ”toimenpiteiden kohteeksi joutumista” tai ”kokeneensa itsensä ulkopuoliseksi”, ja nämä kertovat usein siitä, että synnyttäjä ei ole osallistunut päätöksentekoon.

Tällaisia kokemuksia voidaan ehkäistä synnytykseen valmistautumisella, kiinnostuksella ja kysymisellä. Kun ymmärrät synnytyksen vaiheet, hormonitoiminnan ja normaalin edistymisen, pystyt osallistumaan hoidostasi käytävään keskusteluun. Jos tämä kaikki tulee synnytyksessä uutena tietoa, ei synnytyksen aikana yleensä pysty sisäistämään kovinkaan helposti mitä tapahtuu tai mitkä ovat vaihtoehdot, etkä siten pysty tekemään tietoisia valintoja tai olemaan mukana päätöksenteossa.

Se, ettei ymmärrä missä mennään, voi ahdistaa ja heikentää synnytyskokemusta. Silloin myös helpommin tulee annettua kaikki päätäntävalta hoitohenkilökunnalle ja silloin voi kokea olevansa ”liukuhihnalla” tai että toimenpiteitä ”vaan tehtiin minulle”.

Lähes tulkoon aina on aikaa pysähtyä, kysyä ja keskustella tilanteestasi ja eri vaihtoehdoista. Muista myös kysyä, että mitä, jos odotetaan. Se on usein mahdollista ja saat aikaa sisäistää missä mennään, ja sen jälkeen päätöksentekoon osallistuminen on taas helpompaa.

Doula

Doula tutkitusti lisää hyvän synnytyskokemuksen toteutumista. Doulan avulla synnytys edistyy todennäköisemmin normaalisti, doula auttaa henkilökunnan kanssa kommunikoinnissa, jotka auttavat sinua saamaan paremman synnytyskokemuksen.

Meidän äitiyshuolto jättää perheet tällä hetkellä liian yksin niin odotusaikana, synnytyksessä kuin lapsivuodeaikana. Siitä olemme saaneet lukea lehdistä paljon. Doula tuo tähän puuttuvan linkin ja tarjoaa hoidon jatkuvuutta. Doula tutustuu perheeseen odotusaikana, tukee synnytyksessä kotona ja sairaalassa ja tuki jatkuu lapsivuodeaikaan.

Yksi doulan tärkein tehtävä on fasilitoida synnyttäjän, tukihenkilön ja hoitohenkilökunnan kommunikaatiota. Se alkaa synnytykseen valmistautumisen tukemisessa, synnytyskirjeen kirjoittamisessa yhdessä ja synnytyksen aikana keskustelemalla. Doula auttaa synnyttäjää kysymään lisää hoidostaan, vaihtoehdoista ja myös pyytää lisäaikaa asian sisäistämiselle.

Doula auttaakin kaikissa tämän tutkimuksen nostamissa neljässä asiassa synnyttäjää:

  • henkilökohtaiset odotukset
  • hoitohenkilökunnalta saatu tuki
  • asiakkaan ja hoitohenkilöstön välinen suhde
  • asiakkaan osallistuminen päätöksentekoon

Tämä tutkimus tarjoaakin hyvää perustaa ymmärtää doulan merkitys äitiyshuollossa ja jokaisen doulan haluavan tulisi saada doula itselleen siihen saakka, että meillä on omakätilöjärjestelmä pyörimässä.

Pain and women’s satisfaction with the experience of childbirth: A systematic review

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0002937802701890

Kommentoi